Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Liinu oli tänään tavallista vinhemmällä tuulella niinkuin hänkin olisi ymmärtänyt päivän merkityksen. »Sinussahan taitaa olla oikein juoksijan vikaa», myhäili Uutela, kiinnittäen ohjia kireämmälle. Hevonen iski yhä tulisemmin jalkaa, pyörät sirisivät ja valjaitten tinahelat välähtelivät Uutelan omassa mielessäkin sirisi ja välähteli.
(Touhussaan. Kuin yksin huokaillen.) Niin, niin... Niin se on... Kun sitä yksinäinen naiseläjä tämmöistä komppaniiaa kasvatat, niin ... et siinä silloin jouda tutkimaan, itäkö se vai länsi kulkiessa hameen helmaa heilauttelee... (Touhuaa.) Jaa-a!... Jaa-a! (Liinu tirskahtaa ovipielessä nauramaan Nysselle.
»Hei, Liinu ja Pilkku!» huuteli Uutela. »Näyttäkääs nyt mihinkä hämäläiset kelpaa!» Hän oli iloinen ja onnellinen nähdessään kuinka hänen oma kynnöksensä leveni suhteellisesti paljoa runsaammin kuin poikain. »Siinä nyt on alku!» sanoi hän itsetietoisesti päätään kohottaen pojille päivälliselle lähdettäessä. »Ja uutta tulee että sihisee!» huusivat pojatkin innostuneina.
"Voi, voi, voi," valitti viisivuotias Liinu tuskissaan piehtaroiden äidin vieressä. "Lapsi-raukat, älkää te edes niin kovin itkekö ... minä oikein kuolen!..." huudahti äiti, ratketen tuskallisesti vaikertamaan. Ympärillä seisoi joukko akkoja, osa itkien ja osa valittavilla puheillaan osanottavaisuuttansa ilmaisten.
Liinu sanoi, että villi-kissa oli pyörähtänyt sängyn alle. Sitä oli poika mennyt päre-valkeoissa etsimään ja valkea oli ottanut sängyn olkiin." "Olisi Liinu heti mennyt edes Heistrokkiin huutamaan." "Kunpa olisikin. Mutta kun sanoi, että hän koetti napolla vettä panna, raukka. Suuri Jumalan ihme, että he ymmärsivät tuvasta pois tulla aikanansa, etteivät sinne palaneet!
Niinkuin me jokapäiväisen (Yhtä nopeaan ja samaan katumuksen ja jokapäiväisen tapaan kuin Liinu.) Ja mitä parannuksen kautta tämä kaikki toinkalttoinen yhä uudeksi tulemme ... ja merkitsee ja sisällänsä pitää?... niinkuin se vanha aatami, Vastaus: Se merkitsee joka alusta asti ja että niinkuin kaikkinainen ijankaikkisuudessa meissä asunut se, josta tässä pääkappaleessa on ... pitää upotettamaan kirjoitetaan ja josta ja kuoletettamaan eikä kuitenkaan pyhät profeetat kirjoittaneet se sillensä kuole ovat ja ... kirjoittaneet ovat vaan. (
"Niin, kyllähän ne nyt sentään, vaikka vastahakoisestikin antavat, kun pyytämään menee. Enköhän mene Heistrokkiin?" kysyi Matti vaimoltansa. "Meidän on vilu, saako mennä Heistrokkiin äiti?" tuli Liinu sanomaan ja Aukusti tuli perässä valittaen. "Täytyyhän sitä jonnekin mennä pyytämään ... koettaisit sinne Heistrokkiin.
Eikö niin isä?" Hemmu näytti taitoansa ja sai hiirakon kärsimättömästi liikahtamaan. "Noo siinä ... olkaa siivolla!" Isä ei joutanut poikia kehumaan, kun oli muuta touhua. Tuppu ja Liinu käärittiin reen perään vanhoihin vällyrauskoihin. Sinne Sanna Miinalle ja itselleenkin myös tilaa teki.
Katkerat kyyneleet vuosivat sydämen tuskallisten tunteiden vaikuttamina, kun vapisevin polvin asteli noiden uhkeain talojen portailta alas, Tuppu ja Liinu hameen helmasta kiini pitäen, ja Miinaa kantaen useinkin paksuissa kinoksissa rompi toisiin taloihin. Silmillään koetti taloja tutkia, missä mahdollisesti saisi edes haukkumiselta rauhassa olla, kun ei mitään pyytäisi.
Kun taipale oli ajettu ja kyläkunnissa jonkun talon pihaan tultiin, niin pojat etumaisina tupaan kopistivat, Liinu ja Tuppu perässä sekä perimäisenä äiti Miinaa kantaen. Ennen kuin äiti ehtikään, olivat lapset jo tavallisesti takkakiven vallanneet, missä hampaitansa lotistaen kohmettuneita jäseniänsä sulailivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät