Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
POLONIUS. Laertes, vielä täällä? Hyi! Pois laivaan! Purjeittes liepeillä jo tuuli liehuu; Sua varrotaan. Tuoss', ota siunaus! (Laskee kätensä Laerteen pään pilalle.) Ja nämät harvat säännöt muistoos paina:
Niin väikkyy hehku huulien, niin liehuu kultakutrit pään! Hän, lapsi satain sulojen, niist' tiedotonna katsoo päin. Oi, taivas, kuin on herttainen! Ja minä itse ruma näin! Oi, taivas, kuin on herttainen! Ja immen lemmen sentään sain! Ma kauan toivoin tuskaillen etuja naisten hurmaajain, ja kunnes lausuit henkehen vain katsovas, ma jäykäks jäin. Oi, taivas, kuin on herttainen!
Saan toivottaa teidät taas tervetulleiksi tähän Korpelan kylän kansanjuhlaan, jota niin usein ennenkin olette läsnä olollanne kunnioittaneet, tälle juhlakentälle, jonka keskellä Suomen valkosininen lippu niin iloisesti liehuu... Kaikki katsahtivat ihmeissään ylös tankoon, lippua sen latvasta hakeakseen, mutta eihän siellä mitään lippua näkynyt.
Sinne, sinne on mieli kuin heiluva korkea palmu, Arthurin linnasta liehuisi Parsifal suutelevaan maailmaan, kuin livertävän pääskysen soitto aamun ilmoihin. Torvi soi. Torvi soi hypähtelevänä. Parsifal riemuitsee. Keveätä on lennättää valkean ratsun seljässä, iloisena liehuu sininen vaippa olkapäillä takana. Lentää tuulena. Lentäisi taivaan tuulena.
Jotka joutavat, sanoi Kerttu, mene vaan sinäkin. Ja palvelustyttö meni. Koko maailma oli sekasin. Taas juoksevat lapset hurraten sisälle: Hurraa, polisit ovat tehneet lakon, nyt saa tehdä mitä tahtoo, hurraa! Vai niin, sanoi Kerttu ja silmät rypyssä paranteli jotain tikkua nimettömässä... Lapset huusivat: Hurraa, rautatieasemalla liehuu Suomen lippu, jossa on keltainen jalopeura miekan päällä!
Hän kainoin silmiensä paistehilla Sydämmessäin saa kevään kukkimaan, Ja perhot liehuu syämmen kukkasilla: Ne suudelmat on, jotka hältä saan.
Kolme erilaista lippua liehuu päittemme päällä, osoittaen että kävelemme franskalais-englantilais-amerikalaisella maalla. Se ei tee mitään, vastasi Fabiani, jonka otsa silmänräpäyksessä rypistyi jostakin tuskallisesta tunteesta, se ei tee mitään, kunhan lupa-aikamme kuluu. Me tarvitsemme liikkua; siinä on elämä.
Anotko äitis sielun eestä, kun Sun kauttas nukkui pitkän pitkiin vaivoihin? Ja syömmes allahan Elää jo paisuin tuo, Jonk' aavehikas olo Sua surettaa ja itseään! Oi voi! Jos saisin aatteet väistymään, Jotk' ympärilläin liehuu Ja vastassain! K
Levolle luonto käy, yhä paksummalta Yön varjot peittävi maata vaipallansa, Jok' ainut kukka morsiovuoteen laatii; Yksin mä hiukean vaan. Matka Turusta. Jo liehuu purje, pursi on irroillaan; Melalle käypi jäntevä sulhanen, Ja keulass' istuu maalais-tyttö, Hoitaen airoja, ruskoposki.
Niin, niin, jatkoi hän ... tälle kentälle, jonka keskellä lippumme niin iloisesti liehuu, vaikka se on kielletty siinä liehumasta. Ette taida sitä vielä oikein erottaa. Mutta katsokaahan hyvin tarkkaan, teroittakaa kaikki yht'aikaa silmänne samaan paikkaan, tuon pitkän tangon nenään, joka on tuossa keskellä kenttää...