Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Sillä välin, kuin nämät nuoret jäällä olivat luistelemassa, istui Teinin leski hetkiseksi pieneen kammariinsa keinutuoliin levähtämään. Hän oli juuri saanut joululeivoksensa hyvään alkuun ja nyt hänellä oli vähäinen lepohetki. Hänen ajatuksensa lensivät monta vuotta taaksepäin hän muisteli montaa, montaa joulua, jolloin miehensä vielä eli, jolloin Erkki ensi kerran joulukuusen näki sekä miten lapsi sitten vuosi vuodelta enemmän ymmärsi iloita joulupuusta. Sitten ajatteli hän tuota pitkää vuosijonoa, jonka hän oli yksin elänyt lastensa kanssa, ja niitä monia huolia niin, huolet, ne nyt olivat kaikki ikään kuin usvan peittäminä. Hän näki vain kaksi kirkasta valopilkkua, jotka hänen elämäänsä sulostuttivat, ja ne olivat hänen lapsensa. He olivat aina tuottaneet iloa äidillensä. Josta enemmän vaivaa näemme, se meille rakkaammaksi, kalliimmaksi tulee, ja niinpä Erkkikin äidilleen oli, jos mahdollista, vielä rakkaampi kuin Kerttu, sillä tyttönen oli aina äitinsä silmäin alla, mutta Erkki oli maailmalla jo pienestä.
Kirkkokokouksen päivänä oli hovijunkkari Helenan kanssa ajelemassa ensi kerran talven jälkeen keveissä nelipyöräisissä. Maantie oli vasta kovettunut. Koivut olivat hiirenkorvalla ja valkoset, irtonaiset hattarat lensivät nopeasti sinisellä taivaalla. Kun he tulivat yleiselle maantielle ja ajoivat kirkon ohi, herätti väenpaljous hovijunkkarin huomion.
Seuraavana aamuna arveli raastuvan palvelija, että herra pormestari näytti kovin vaalealta ja väsyneeltä. Pormestarin riutuneet kasvot lensivät tästä tumman-punasiksi, ja raastuvan palvelija sai aika korvapuustin, siitä, ettei osannut eroittaa punaista valkoisesta. Hetkisen kuluttua talutti hän raastuvan palvelijan akkunaan.
Mutta heidän ampumisensa oli turhaa, sillä kuulat lensivät ensin veteen ja sitten vuoreen; minä olin Jumalan turvissa enkä pelännyt monta tuhatta vihollista; päivällä Hänen oikea kätensä minua varjeli; yöllä lepäsin Hänen siipiensä suojassa.
Turkkilaisten kranaatit ja kuulat lensivät ylitsemme aika komealla surinallaan tahi sattuivat rautatien ratapenkereesen, niin että ratakiskot katkeilivat, kivet, sora ja pöly lensivät tomuna ilmaan.
Silloin tuli joku joutuisasti käyden häntä kohden. Nuorukainen katseli siihen suuntaan, ja hänen poskensa lensivät tulipunaisiksi, se oli nuorikko, joka tuli suoraan hänen luokseen. Niilo nousi samassa seisoalleen, ja koetti hymyillä hänelle, mutta se ei onnistunut hän oli levoton tietämättä minkätähden. Nainen kulki viimeiset askeleet hitaasti, vaikka hän oli joutuun siihen saakka tullut.
Kun tuomiopäivän torvi sitten pauhaa Ja kirpoavat haudan kahlehet, Ja autuaille huudetahan rauhaa, Niin sortajat on sikein nukkuneet. Kun sitten heräjävät aikojansa Ja mesiäisten pesää etsivät, Niin huomaavat että heidän nukkuissansa Tiehensä mehiläiset lensivät. Ja rapistunehessa kuolon maassa Aaveina tekojaan he katuvat Vaan rauhan lapset maassa paremmassa Vapaasti Suomen kieltä haastavat.
Kerran kysyi kotka korpilta: sanos, korppi, mistä se tulee, että sinä elät kolmesataa vuotta, mutta minä ainoastaan kolmekymmentä kolme? Siitä se tulee, vastasi korppi, että sinä juot tuoretta verta, minä raadoista elän. Kotka tuosta miettimään ja päätti kuin päättikin ruveta hänkin syömään raatoja. Lensivät he sitten yhtenä, kotka ja korppi.
Kuitenkin, kun he jo rupesivat hajaantumaan Kröijerin hautakummulta unohtaen ajatuksen, että hän nyt siellä syvällä maassa pienessä pimeässä arkussaan mätänee, kun käytäville siellä täällä veteläksi sulanut keväinen lumi pakotti heidät suurella ponnistuksella harppaamaan ylitse ja he huomasivat, että siellä täällä jo pilkisti esille vihanta ruoho ja lintu viserti jossain alastomassa puussa ja keveät valkoset hattarat lensivät kiiruusti sinisellä taivaalla, ajattelivat he kevennyksen huokauksella: Ihmisen tulee vaan tottua painajaiseensa ja rohkein mielin ajatella, että jos hänelle toisinaan ei onnistukaan, niin toisinaanhan onnistuukin.
Suurissa keinuissa, jotka aina olivat väkeä täynnä, lensivät istujat korkealle ilmaan ja kiiltäväksi maalattu jättikaruselli pyöri ympäri jalopeuroinensa, leopardinensa ja lohikäärmeinensä, joiden seljissä ratsasteli poikia ja tyttöjä jäykkinä kuin pahvinuket.
Päivän Sana
Muut Etsivät