United States or Switzerland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jouluna olisivat Montinilla vieraina. Hän olisi hyvin sievässä puvussa, niin sievässä ettei yksikään muu tyttö: hänellä olisi tummanpunainen leninki, hyvin lyhyt, samanväriset sukat, tukka palmikoimatta, koottu vain nauhalla, noin yli päälaen... Aappo tykkäisi enin hänestä ja kaikki muutkin.
Hyvin lihava hän myöskin oli, surumielinen ja hyvin pikainen. Juuri kun Terning saapui aseman sillalle, tunkeutui setä Pietari ulos vaunujen ovesta, puhkaen kuin veturi. Hänen jäljestänsä hyppäsi neiti Riegel ulos. Hänellä oli yllä valkoinen leninki ja takana tulipunainen nauhasolmeke, päässä japanilainen hattu, lemmenkukka-seppeleellä ja ruusunnupuilla koristeltu, ja kädessä kitara.
Tervetuloa vaan nyt! Terve, terve! Kukkelmanin sydän vavahti ilosta näin komean naisen edessä. Mimmillä oli käsiväskyt ja kaikki ... paitsi tuota naamaverkkoa. Ja tavattoman suuri, punaisilla kukilla koristettu hattu. Vaalea leninki ... ja ihonväriset sukat. Nelma naurahteli ja viserteli ... ryhtyi nopeasti kahvia puuhaamaan.
Mitäs Hillerin siitä tarvitsee nähdä! ALEKSANDRA. Eipä mammallekaan kelpaa koskaan mikään leninki, jos ei ensin kysy Hilleriltä. Hillerin pitää saada nähdä minunkin leninkini! Olkaa vain täällä, Hilleri, niin kauan kuin minä puen sen ylleni. Hilleri menee nuohoamaan sillä aikaa, kuin Aleksandra pukeutuu. HILLERI. Siihen varmaan pormestarikin saa pukeutuneeksi. Hyvää päivää, tantti.
Päätään keikutteli se, joka tuli, hyrähteli ja vilkuili kahden puolen hameensa helmoihin ja vielä eteen ja taaksekin... Kovin se oli Liisan mielestä komeaksi puetettu ... leninki ... rimsut ... ja punainen huivi päässä. Mahtoi olla talon mamsseli... Liisa asettui niiaamaan ... niiasi ja toivotti hyvää huomenta.
Hän katsoi kelloa patruuni saattoi tulla millä hetkellä hyvänsä! Raoitti ovea, siellä ei ollut vielä ketään. Jos hän juoksisi kadulle vastaan? Leninki vaan ensin pois ja toinen sijaan. Hän riisui ja vei sen konttuorin naulaan, näkyvistä pois.
Valériellä oli kaunis leninki keveästä kankaasta, jossa oli pieniä keltaisia kukkia; tytär Reine, jonka hän mielellään puki keikailevampaan pukuun, oli puettuna siniseen musliiniin. Ja aamiainenkin oli liiaksi rikas: munia, kalaa, kotletteja ja sparrista. He rupesivat heti puhumaan Janvillestä. "Vai niin, teidän lapsenne voivat hyvin? Oi, miten suloisia ne ovat! Ja te viihdytte maalla?
Viidellä hevosella lähdettiin Pynnölän talosta, Taavetti Leenoinensa ajoi ensimmäisenä. Leenalla oli kihlasilkki päässä ja uusi leninki ja hän oli erinomaisen sievä siinä puvussa. Kun ajettiin Naavalan sivuitse, sanoi Pynnöläinen, osoittain taloa kädellänsä: "Tuostakin se vielä tulee myytävä talo. Kuka hänen saaneekin?" "Mitä vasten se myytäväksi tulee?" kysyi Pynnöläisen veljen poika.
Katrin ääni oikein värisi. Hän nieleskeli, kävi hieman kalpeaksi ja suupieliin ilmestyi syvät juovat. Selvään näki hänen kasvoistaan, kuinka kipeästi häneen tuo leninki koski. Maria nautti hänen tuskastaan ja koetti sitä yllyttää yhä suuremmaksi. Markka kaksikymmentä, oliko kallista? Onpa sillä hintaa. Markka kaksikymmentä? Montako kyynärää? Neljätoista! Voi ihmettä!
Mutta niin kaunis kuin tänä iltana hän ei ole ollut koskaan ennen, vakuutti Stiina-muori; entä niin upea leninki kuin hänellä on yllään ... kuningatar ei ole häntä uhkeampi. Vai niin, vai niin, kelpo eukkoseni!... Ei kai neiti ota tänä iltana vastaan ketään muita? Kenet hän ottaisi?... Ei täällä käy kukaan muu kuin armollinen kreivi ... ei ole hyvä kenenkään muun yrittää tullakaan.