Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Jos isäntä vaan sanankin sanoo, se tietää samaa kuin: minun suussani jokikinen sana painaa leiviskän, punnitkaa, niin pitää olla tasan, ei ole neljännes-luotiakaan vailla. Ja kun hän vaan askeleenki ottaa, se käy niin arvokkaasti, kuin joka askel sanoisi: tässä tulee kunnian mies.
Minun piti tekemään kaksi päivätyötä viikossa, ja ilman sitä auttaman koska vaan kutsuttiin, sillä määrällä että saisin tolvan palkkaa päivältäni. Elinan piti kehräämän leiviskän rohtimia ja tekemän kaksikymmentä päivätyötä vuodessa. Tätä veroa eli työtä vastaan saisin minä viljellä maan ja pitää lehmän suvilaitumella, niinkuin myös noukkia tarpeeksemme puita metsästä.
Mutta meidän laivapäällikkömme, joka kokemuksesta tiesi kuinka oli meneteltävä tulliherran vihan sammuttamiseksi, lahjoitti hänelle muutaman leiviskän slakia, joka heti teki hänen hyväksi jälleen ja toimitti niin että me saimme ruveta lastiamme purkamaan. Heti saatuamme tämän luvan saapui laivalle koko joukko harakoita, jotka kaikki olivat kauppiaita.
"Ja mitenkä olisi anoppini juuri tuonkaltaista houreissaan puhunut?" virkkoi Esa, tarkasti silmäillen vaimoaan. "Tiedänkö minä, miksi joku hourailee niin, toinen näin", virkkoi Helena malttamattomasti. "Mutta jos Silpon Lauri ja Leiviskän Sakari todistavat" "Silpon Lauri!" huudahti Helena. "Tuommoinen juoppo ja roisto! Luuletko hänen todistuksensa kelpaavan oikeuden edessä?"
Mistä sinä tulet? kysyi hän huomattuaan minut. Pormestarilta, Saitko mitä? Kävin vain asialla siellä. Yhy. Katsopa, tuommoisen piipun sain Jaakolta. Hän oli tämän löytänyt. Ettekö sitten olekaan enään vihoin? Ei; me olemme sopineet kaikki vanhat vihat ja rupeamme yhdessä luita keräämään. Niitä ostetaan. Jaakko oli jo myönyt muutaman leiviskän. Ottakaa minuakin. Rupea vain.
Se kenttä eli pelto, mikähän lie ollutkaan, jota marssimme, oli niin hirveän sitkeätä, vajoavata savea että sinne tahtoi vallan väkisin saapasrajamme tykkänään jäädä, oli niinkuin olisi ollut viiden leiviskän puntit jaloissamme. Että marssi tuntui hiiden hankalalta, sen todistaa jokainen sinä ehtoona mukana ollut.
Ja minun aikomukseni olikin jättää se samainen siunausta tuova paula hänen kaulaansa, pelottaakseni paholaisen pois hänen onnettomasta ruumiistansa.» »Ja minulta», virkkoi Petit-André, »on mennyt hukkaan paras tilaisuus saada nähdä, minkä verran seitsemän leiviskän paino voi venyttää kolminkertaista nuoraa!
Kaikki kaikki täytyy sinun uhrata hänen asialleen, hänen nimensä ylistämiseksi ja hän, suuri, voimallinen, oikeamielinen ja rakkaudesta rikas, hän on näyttävä sinulle, että hän on viimeiseen ropoon saakka velkova sen jalon leiviskän, jonka hän on sinulle uskonut!" Sauluksen turmeltuneille, äsken niin hervottomille kasvoille levisi Ananiaksen sanojen johdosta innostuksen loisto.
Leiviskän Sakari oli seppä, joka, niinkuin sanotaan, "oli tyhjästä alkanut", vaan ahkeruudella ja säästäväisyydellä oli ko'onnut jonkinmoisen omaisuuden. Kaikenlaiset nautinnon himot oli hän kukistanut itsessään: ei hän juonut muuta kuin vettä ja kahvikupin aamulla, eikä hän tupakoinut. Raha oli Sakarin A ja O. Ei hän kuitenkaan ollut katsonut naimista kovin kalliiksi asiaksi.
"No voipihan niinkin olla", sanoi Loviisa, "mutta kyllä Jumala sitä auttaa, joka luottaa häneen ja vaeltaa hänen teitänsä." "Mutta minun mielestäni vaeltaa se parhaiten Hänen teitänsä, joka käyttää hänelle uskotun leiviskän ymmärtäväisellä ja oikealla tavalla," sanoi Risto, joka oli koko ajan kuunnellut tarkasti tätä keskustelua.
Päivän Sana
Muut Etsivät