United States or Tuvalu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinähän se meni lautamiehen virkakin sepä nyt on tietty. Lautamiehen kotipitäjäästä oli tahdottu hänen papinkirjansa oikeuteen. Sen kautta oli levinnyt huhuja pitäjääsen, että Kanniaisen lautamies on kaupungissa joutunut kiinni. Kun tuo huhu joutui Kanniaisen setä Juho-vainajan lesken korville, mutisi hän: "olkaasta vaiti! Jokohan aika rupeaa jotakin näyttämään?"
"Noh, vieläkö Tuomelan tyttäret ompeluseuraan ennättävät?" virkkoi Rantala. "Mitenkä niin?" kysyi Helena. "Huhu kertoo, että molemmat olette kihloissa, ja sittehän pitäisi oleman kiire kopioita valmistamaan." "Ei siinä huhussa perää ole", sanoi Anna, "ja jos oikein arvaan, on se juttu lautamiehen oma keksimä vain." "Mitä vielä! ja kyllä siinä perää on, koska Anna noin punastuu.
Mytty käsivarrella ja sukankudin käsissä, vaelsi hän pitkän, vaivaloisen matkan Jukolaan, mutta sieltäpä sai hän myös elinkautisen parannuksen Aapon keinojen kautta. Myös lautamiehen virassa oli Aapo kunnon mies. Vakaana, ja usein kämmen korvan takana, tarkasti kuullellen asiain luonnistumista, istui hän penkillänsä lakeassa keräjäsalissa.
Ei tuo kumma ole, jos sitä lapset säikähtävät, koskapa minä, vanha ihminenkään, en osaa muuta kuin päivitellä, kuului kievarin vanha emäntä sanovan. Mutta joka paikkaan se meidänkin tyttö ennättää, sanoi lautamiehen miniä. Kun silmät alkoivat vähän selvitä, huomasimme me vasta, että tupa oli naapurin väkeä puolillaan.
Olen unohtanut mainita, että ihmiset rupesivat tuota ennen niin mahtavaa Kanniaisen lautamiestä kutsumaan "Vanhaksi viraksi", siitä saakka kuin hän menetti lautamiehen viran. Sillä nimellä täytyy meidänkin häntä kutsua kertomuksen loppuun asti, koska ei häntä muulla nimellä täst'edes paikkakunnassa tunnettu. Niin.
Edeltäpäin pitää asiansa selväksi ajatteleman ja suun pussinsa jälkeen asettaman; jälestäpäin on se myöhäistä, ja ei kelpaa mihinkään." Lautamiehen tätä jo tuhansia kertoja ennen luettua lorua huoneen oikeasta hoinnosta uudestaan laskeissa, pani vaimonsa pois tomuharjan ja istui pitkälle toolille, sanaakaan vastaamatta.
Noita kaikkia katsellessaan ja tutkistellessaan, pani Lauri kätensä ristiin ja lausui nuot hurskaan Simeonin sanat: "Nyt sinä Herra lasket palvelias rauhaan menemään, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes". Tulipas nyt pitäjäässä lautamiehen virka avonaiseksi.
Useimmissa taloissa oli akkaväki lypsyllä, ja kaikki ne nousivat rainta kädessä minun jälkeeni katselemaan. »Mikä sillä lautamiehen paimenella nyt on?» kuuluivat ne toisilleen sanovan. Miehet seisottivat hevosensa ja istuutuivat auran kurelle minun menoani kuuntelemaan, mutta minä riensin vain niiden kaikkein ohitse enkä huolinut mistään.
Tyttö toi emännälle lautamiehen vastauksen, jonka kuultuansa emäntä sanoi huo'aten: "senhän minä tiesinkin; eihän sieltä sen parempaa tule". Valvoherran majapaikka ei ollut kovin kaukana Kanniaiselta. Poika Juho tulikin myöhään kotio samana iltana, tuo toivottu ja ikävöitty vieras mukanansa.
Katsahdin ulos ja näin pihamaan, ja tuolla alempana vähän rantaan mennessä saunan, ja ne näyttivät minusta yhä tutummilta nekin. Samassa käännähti tuvassa olija ja minä tunsin hänet lautamiehen, isäni ja entisen isäntäni, emännäksi. Sanoin hänelle hyvää päivää, ja hän vastasi siihen tyynesti ja rauhallisesti, niinkuin hänen tapansa oli aina ennenkin ollut.