Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
En elämässäni unhota sitä sammuvaa katsetta, joka kohtasi silmiäni ei koskaan ihmissilmä ole minua sillä tavalla katsellut! ei koskaan!... Hän kääntyi ja läksi pois lausumatta sanaakaan. Minä laskin ehdottomasti käteni sydämelleni, juuri kuin olisi pisto sattunut siihen ah, miten sitä kirveli! Katumus, syvä katumus se oli!... Minä juoksin portaita alas, ulos häntä etsimään.
Luonteensa pohjalla löytyy toki rikkaita aarteita ja minä toivon, ett'ei hän mene naimisiin ennenkuin hän on tunkeutunut sisimpäänsä ja oppinut tuntemaan mitä aarteita siellä löytyy. Nyt hän purjehtii myötätuuleen, liehakoitsee oikealle ja vasemmalle ja saattaa monen miehen mielettömäksi. Kirjeeni on kyllä jo liiaksikin pitkä, mutta en voi sitä lopettaa, lausumatta pari sanaa hää-kemuista.
Se on jo kylläksi suuri. Minä tahdon vaan jäähyväisiksi sanoa, että pahasti solvaisette häntä". "Minä en solvaise häntä ollenkaan", vastasi hän. "He ovat alhaista, huonoa joukkoa. Minä soisin, että tyttö saisi raippoja!" Mr. Peggotty astui eteenpäin sanaakaan lausumatta ja meni ulos ovesta. "Hävetkäät, Miss Dartle! hävetkäät!" sanoin minä suuttuneena.
Vanha Stuifen kuuli kamalan uutisen lausumatta sanaakaan surunsa osoitteeksi. Mutta muutaman päivän perästä tavattiin hänet kuolleena nojatuolistansa. Hänen sydämmensä oli särkynyt; hauta, joka kätki niin monta hänen esi-isäänsä, aukesi jälleen ja otti vastaan, kuten luultiin, Stuifenin jalon suvun viimeisen jäsenen.
"Mitä tämä oikeastaan kaikki merkitsee?" kyseli hän tallustellessaan omilta ajatuksiltansa ja niin hän saapui Pynnölään, jossa väki paraikaa söi päivällistä, Leena ja isäntäkin muiden mukana isossa tuvassa. Taavetti istahti myöskin sanaakaan lausumatta pöytään ja alkoi syödä. "Mitä siellä pappilassa oli?" kysyi Leena uteliaana. "No, eipä erikoisia, sain vaan kirjeen Moskovasta." "Moskovasta!
Minä en voinut kuulla, että häntä mainittiin epäkunnioituksella, lisäsin minä, ajatustani jyrkällä tavalla lausumatta. Miss Murdstone ummisti silmänsä ja notkisti ylenkatseellisesti päätänsä, sitten hän, verkalleen avaten silmiänsä, jatkoi: "David Copperfield, minä en mieli salata sitä tosiasiaa, että minussa syntyi huono ajatus teistä teidän lapsuudessanne.
Hän ei kohdannut mitään estettä, ja pian hän seisoi hengästyneenä Attilan akkunan alla hiljaa koputtaen. Attila astui ulos, ja niinkuin ajetut hirvet kiitivät pakolaiset pois. Sanaa lausumatta istahtivat he rekeen ja nyt laukkasi hevonen Viipuria kohti. Vihdoinkin he saattoivat vapaasti hengittää ja Maria purskahti itkuun. Hevonen ymmärsi että täytyi tehdä parastansa ja lensi kuin siivillä.
Hampaani kalisivat kuin vilutaudissa, mutta minä tunsin itseni samalla pelastetuksi ja minä kerroin hänelle kuiskaten, mitä oli tapahtunut. Minä huomasin selvästi, kuinka hän pelästyi ja vaaleni; mutta Ilse ei olisikaan ollut Ilse, ell'ei hän sanaakaan lausumatta olisi ruvennut ottamaan turpeita kopasta ja säännöllisesti latomaan niitä toinen toisensa päälle.
Tämän sanottuaan puristi rouva Berger huulensa kokoon, nyökäytti pari kertaa päätään ja kääri kokoon työnsä salaperäisellä pontevuudella, mikä viittasi suureen joukkoon syvämielisiä, vielä lausumatta olevia huomioita Gabriellen sielu-elämästä.
Mutta sitten lähti hän siitä tienoosta toiseen, siellä ei häntä saman määrin autettu, koska siellä ei tiedetty mitään hänen viheliäisestä äidistään. Enkä luule, että hän itse siitä kertoi... Nyt ihmiset sanovat hänen olevan kovin viinaan menevän, onko totta, jääköön lausumatta, mutta, suoraan sanoen, en minä puolestani tiedä, mitä parempaa hän voisi tehdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät