Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Sinä halveksit minua, Alexis, etkä kysy, kuka olenkaan, kuinka rikas olen lumivalkiasta karjasta, kuinka maidosta rikas. Tuhat lammasta kulkee minulla laitumella, Sicilian vuorilla. Tuoretta maitoa ei minulta puutu kesällä, ei talvella. Minä laulelen samaa, mitä Circen Amphioninki oli tapa laulella Aracynthon vuorella Atticassa, kun kutsui karjaansa kotiin. Enkä ole niin tuiki rumakaan.
Metsän puita tuuli tuudittaa, Joka lehti liikkuu, Oksat keinuu, kiikkuu, Karjan kellot kilvan kalkattaa Ja linnut livertävät la, la, la, la, lallaa! Niinpä neidon mieli nuorell' iällä Lentää kuni lehti ilman tiellä. Näin iloiten Vain ma laulelen: La la la la, la la la la, la la la la. Karjan kellot kilvan kalkattaa Ja linnut livertävät la, la, la, la, lallaa!
Iloissani laulelen ma, vaikk' on suruvirsi, Kultani syän on kylmempi, kun jäinen seinähirsi. Mikä lie mun kullalleni tehnyt uuen mielen, Muien kanssa kävelee ja istuu muien viereen. Syämeni on surunen ja pääni alas painuu, Kun tuo oma kultani muien tykö taipuu. Sepä minun syämessäni käkösenä kukkuu, Kun mun oma kultani muien viereen nukkuu.
Siellä rouva sanoi, ettei hänellä nyt sattunut olemaan aikaa, jotta olisi joutanut tarjoamaan viinilasiakaan. Siis ei muuta kuin pistettiin kättä ja erottiin. hei jaskutu hulivili laulelen, että... No, Kalle totta toisen kerran! Päivää! Se oli Antti, joka sattui vastaani sukulaistalon portilla. Päivää, päivää, Antti! No, mitä sinä laulelet? kysyin.
Vaan paimen huiluhuuli Polulla soitti noin: "Kuin raitis kevättuuli, Vapaana laulaa voin: Kuin kuuset huokaa, silloin Hartaammin laulelen, Ja myrskyll' entis-aikain Murheita muistelen. Ja kosken pauhu kertoo Kuink' ennen taisteltiin, Vaan laakso tuolla kutsuu Iloihin nykyisiin. Tällaisna aina oisin, Kun voisin. Kas täällä lintu laulaa Ilonsa, huolensa, Ja kukka armas kuiskaa Suloimmat toivonsa.
Ennen hän oli aina varastellut isäntäväkensä omaisuutta; hän oli näpistellyt niin taitavasti, ett'eivät ne sitä olleet lainkaan huomanneet, vaan päinvastoin pitäneet häntä rehellisenä. "Mutta omatuntoni vaivasi minua. Nyt ollessani pelastettu minä ennen kuolisin, kuin salaa ottaisin vanhaa luupalastakaan. Ja nyt olen minä niin iloinen; minä laulelen aamusta iltaan.
Sunnuntaina taasen kiikuttaa Poiat iloissansa Kukin neitoansa, Korkealle keinu heilahtaa Ja tytöt laulelevat la, la, la, la, lallaa! Niinpä neidon mieli nuorell' iällä Heiluu kuni keinu ilman tiellä Näin iloiten Vain ma laulelen La la la la, la la la la, la la la la. Korkealle keinu heilahtaa Ja tytöt laulelevat la, la, la, la, lallaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät