Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


Tuon ken kuuli veljesvirren lapsena isän kodissa, luona armahan emonsa, kotilieden lämpimässä, ei hälle elämä anna enää muuta kuin muruja, häll' on päässä päiväntähti, syömessä suru ijäinen, jok' ei lähde laulamalla, pakene pajattamalla Suomen tummista tuvista, Karjalan sinisaloilta. Laulu lapset yhdistävi, sillan kultaisen kutovi, rajat kussa kulkeneekin, vallat kuinka vallinneekin.

Ja kaikki yhteisesti huvensivat hetkiä laulamalla geeliläisiä venhelauluja. Laulu kun kaikui, meri-ilma oli raikasta, mieliala kepeä ja sää herttainen, muodostui ylikulusta matka, jota mielellään muistelee. Mutta surullinen osansa oli silläkin. Alinen lahden suulla huomasimme suuren valtamerilaivan ankkurissa.

Kuulkahatte kuulut herrat, Suomen ruhtinaat suloiset, Minä huuan huolissani, Valittelen vaivoissani: Suomess' ei elä runoilla, Ei tule leipä laulamalla, Työstä on Suomessa surua, Leivänsaaliista Savossa.

Miksi tähystät vanhain tähtein nousua. Katso, Dionealaisen Caesarin tähti on ilmestynyt, tähti, jonka aikana laihot ovat kukoistavat täydellä hedelmällä ja viinamarja päivän-rinteillä kypsyvä. Jälkeisesi saavat poimia hedelmiä. Ikä viepi kaikki, yksin sielun voimatki. Muistanpa, kuinka poikasena laulamalla kulutin koko pitkät päivät.

Mutta muuten täytyy tunnustaa, että tämä kansa on puhtaimpi kaikista, sillä he pesevät ahkerasti joka paikan, ottamatta kuitenkaan lukuun käsiänsä. "Eurooppalaisissa kaupungeissa harhailee öisin vartioita pitkin katuja, toivottaen laulamalla taikka ehkä oikeammin sanoen kiljumalla lepääville 'hyvää yötä' ja herättävät heitä tämän kautta jokaisen tunnin perästä kaiken yötä.

Hän siis astui erään nuoren laulajan luo ja pyysi kallella päin, että hän ilahduttasi seuraa laulamalla pienen laulun.

Kun ammoisina aikoina vanha Väinämöinen oli laulamalla luonut laajan Suomensaaren, oli siroittanut siihen sen tuhannet järvet ja laulanut kauneutta yli koko maan, ja niin aavat Saimaanvedet niemineen ja salmineen päilyen hänen silmäinsä edessä lepäsivät, silloin hymyili vanhus iloisesti. Mutta hän sanoi: "Verkalleen liikkuu jo vanhus, hitaasti kulkevat myös Suomen miehet.

No saman tekevä, ja minä luen laulamalla ... ja sanat kuuluvat suutarin nimeen näin: Yks' kukka kasvoi laaksoon, joka kauniisti kukoisti, kun minä sitä katsoin tuli kyynel silmiini. Se muistot syvät nosti sydämeeni surevaan ja muistelemaan johti nuoruuteni aikoja. Kun sydämeni nuori vielä oli viaton, eikä rasittanut huoli, niin olin murheeton.

Ensin päätänsä elätti Lapsimiesi laulamalla, Piennä kielen pieksämällä. Niin sattui Savossa käyä, Käyä pahki Paltamossa, Pitkin Pielisen rajoa, Siitä kulki Kuopiossa; Paltamon parahat ämmät Keitti liemen liukkahasti, Keveästi Kettuselle.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät