United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinä »sodan isä Ilmarinen» mietti itseksensä, olisikohan suomalainen yhtä rohkea meritaistelussa, kuin hän oli taitoa osottanut kaikissa toimissaan maalla, joista Juteini laulaa: »Ukko isä uljauden ihmetteli iloisesti korkealla kotonansa miesten miehuutta jaloa, taitoakin toimellista kansan kaikissa menoissa.»
Myöskin on Emili vasituisesti pyytänyt minua, ett'en minä sanoisi luutnantille, että hän itki värsyistä tai että hän niitä laulaa usein ja niin edespäin; ja kaikkea tätä en minä olisi sanonut, joll'en minä niin varmaan olisi tietänyt, ett'ette te koskaan tapaisi toisianne. Mutta mitä tuo tekisi? Mitä tuo tekisi?
"On," sanoi opettaja vetäen kirjan esille; mutta tällä kertaa asia ei käynyt niin helposti, sillä nyt oli rikkaruohoa nisun seassa: Aleksanteri oli sen kylvänyt, sillä hän kammoksui kaikkea totista tointa. Muutamien nuorten miesten kanssa, jotka hän oli saanut puolelleen, istui hän toisen pöydän ääressä, ja he alkoivat ääneen laulaa: opettaja ei tietänyt, mitä piti tehdä.
Eikö hän sitten tiennyt, että hän, Eugen, ei rakastanut mitään maailmassa niin kuin hänen lauluaan eikö hän tiennyt, että sillä juuri hän oli valloittanut hänen sydämensä? Dora otti kitaran seinältä, istuutui pöydälle, kuten hänen oli tapana tehdä laulaessaan, viritti kitaransa, näpähytteli sitä hieman ja alkoi laulaa.
Mutta eipä siellä eikä muuallakaan ketään ollut; ei hän kuullut edes koiran haukuntaa, ennenkun kukko alkoi laulaa ja herätti metsän linnut, jotka nyt yksi toisensa perään nousivat visertelemään: "hyvää huomenta". Siinä tasottaen maata penkin ympäri, muisti hän Aslakin kertomat sadut, ja miten hän aikanaan luuli tonttujen ja kummitusten kasvavan Päiväkummulla.
Se oli tuo ikivanha ja ikinuori romanssi prinssi Hookanista ja prinsessa Margareetasta. Signe neiti alkoi nyt soitellessaan laulaa.
Min' en laula luonto vaan Rinnassani laulaa: Eihän luonut lintukaan Itse laulukaulaa. Eikä virta laaksossa Väsy vieremästä, Kunnes lähde vuoressa Ehtyy päilymästä. Lähde, laakso, virta vaan Kaikk' on Luojan töitä, Hänpä laululahjoillaan Muistelee myös meitä. KOTOINEN SYD
Tytöt kehuivat lausumistani ja minä taas heidän taloudellisia avujaan. Sainpa vielä ajan kuluksi Ellin vähän soittamaankin ja sitte hän kauniilla alttoäänellään lauloi: "on Herran päivä nyt", joka teki meihin kuulijoihin syvän vaikutuksen. "Kiitoksia, neiti laulaa erinomaisen hyvin.
Mutta alahan tuosta laulaa: 'Minä seisoin korkealla vuorella . Onko se laulu sinulle tuttu?" "Ei", kuului Tapanin vakava sana ja hieman nujautti päätään. "No, alappas tuosta Torvelan Liisan laulua. Sehän on tuttu." "Sitähän tuota lonkuteltiin ennen, mutta en enää tuskin muistaisi montakaan värsyä." "Mitäs värsyjä muistat?"
Harppu kulki nyt kädestä käteen, ja uusi myrtinoksa tarjottiin jokaiselle, jonka arveltiin osaavan laulaa. Aurinko oli jo laskemaisillaan, vaikka mässääjät, jotka jo olivat monta tuntia yhteen menoon istuneet, eivät sitä hämärässä huoneessa huomanneet.