Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
"Mutta et kohtele niinkuin ennen lapsuutesi ystävää ja leikkitoveria. Etkö enää pidä minusta?" "Kyllä, Mellet." "Miksi siis olet niin murheellinen? Kohta vietämme häitämme. Kahdeksan päivän kuluttuahan menemme vihille." "Kuule, rakas Mellet, odottakaamme vielä vähän aikaa, odottakaamme siksi kunnes minä tulen jälleen terveeksi, raittiiksi ja iloiseksi."
Niin no ymmärräthän sinä, minun isäni vanha talo joutuisi vieraisiin käsiin, siellä olemme kaikki leikkineet lapsina, kasvaneet siellä kuoli ensin äiti ja sitten isä hyvä isämme! Rakas Lyydi, minä pyydän, säästä nyyhkytyksesi. Eihän sinun lapsuutesi pyhyydet ole vielä joutuneet minun raateleviin käsiini! Kas niin Alarik, nyt sinä suutuit! Sinun kanssasi ei todellakaan voi mitään puhua!
*Kroll*. Mistä syystä olisin tullut tänne lisäämään sinulle surua ja katkeruutta? Pidinhän niitä vaan tyhjinä mielikuvituksen houreina. Aina eilis-iltaan asti. *Rosmer*. Siis et nyt enää? *Kroll*. Eikö Beate nähnyt oikein, sanoessaan sinun tahtovan luopua lapsuutesi uskosta? Niin, sitä minä en ymmärrä. Se on minusta kaikista käsittämättömintä.
Enhän minä kysymykselläni mitään pahaa tarkoittanut. Olemmehan saman kylän lapsia. Annaliisa. Olemme kyllä. Mari. Niin, miks'en siis kysyisi?... Vaan ... sinä olet niin kovin vaalea, näytät niin kummalliselta... Annaliisa. Kummempia on nähty! Mari. Annaliisa! Annaliisa! älä koukuittele! Minä olen ystäväs lapsuutesi leikkikumppali! Minä tahdon tietää totuuden.
Viimein ukko Hammer astui vuovarinsa tykö, suuteli häntä, pudisti hänen kättänsä ja sanoi: Tuhat kertaa tervetullut lapsuutesi kotiin! Herra siunatkoon tulosi, niinkuin hän on siunannut menosi! Vaan nyt et enää saa meitä jättää. "En veljeni! En iki päivinä!", huusi vanha sotilas ystävyydellä, voimalla pusertain vuovarinsa kättä.
Vaan, tyttö, kun suru ja ikävä painaa mieltäsi, niin ei aurinko ole niin kirkas eikä taivas niin sininen kuin kotisi ja lapsuutesi päivinä. Niinkauvan kuin olet äitisi suojassa ja kotitaivaasi kotosalla, ei suru pääse sydäntäsi sortamaan, vaikka surua olisikin.
Päivän Sana
Muut Etsivät