Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Ja välistä, kun minä katselen heitä ja heidän yhdessäoloaan, täytyy minun mennä yksikseni itkemään Hyvä Jumala sentään, kun ajattelee noita pieniä, viattomia lapsia! Eihän he pyri tänne, mutta heidät laitetaan vain tulemaan ja annetaan milloin minkinlaiset elämäneväät. Rouva Hägg istui ison aikaa äänettömänä, huojutellen ruumistaan edestakaisin, kuin suuren tuskan vallassa.
Mikä tulee viikoksi, mikä pariksi, mikä pistäytyy päiväksi. Ja lapsia vilisee kaikkialla, ja niiden hoitajia, niiden kantajia maitopulloineen ja työntövaunuineen ja kapaloineen. Toiset leikkii hiekassa, toiset nurmella, lintujen kanssa kilpaa viserrellen.
"Yksisinkö olette maailmassa?" "Oli minulla mies, waan hän kuoli oltuamme kuusisen wuotta yhdessä". "Jäikö lapsia?" "Jäi kaksi, poika ja tyttö. heitä koin työlläni elättää ja hoitaa niin kauan kuin sain heidät ihmisiksi, mutta nyt olen jo niin wanha ja woimaton, ett'en kykene työtä tekemään ja kumminkin täytyy elää niin kauan kuin Jumala tahtoo." "Wieläkö poikanne elää?"
He perii veren saastaisen Vanhempain viinan kautta, Myrkkyiset luut ja ytimen, Jot' ei voi rohdot auttaa. Juoppoja, juoppoin lapsia On täynnä vankihuoneet, Enimmän sairashuoneissa On niitä, jotk' on juoneet. Ja hulluinhuoneet oikein on Kuin juomarien seurat: Niiss' asuu joukko ajuton, Henkiset viinan teuraat.
Sekä hän itse että osa armeijaa oli jo tänä iltana tuleva Haminaan. Nämä odottamattomat uutiset syrjäyttivät kaikki muut puhelut, ja mielissä vaihteli suru ja ilo. Mutta olihan kuningatar vanha, hänellä ei ollut lapsia, ja vaikka kysymys valtaistuimen perimisestä oli Ruotsissa polttava, oli se täällä oleville vielä kaukaisuudessa häämöittävä. Toista oli Lewenhauptin.
Juopuneita naisia nähtiin hoipertelevan katuloilla, vieläpä katuojissakin makaavan; toiset pitivät ikkunoista kauhean rivoja puheita, joita ei käy kertominen. Puoleksi alastomia lapsia leikki kadulla, ja humalaisia ennen aikojaan murtuneita miesolentoja liikkui heidän välissään. Pojat ja useat tytötkin polttivat tupakkaa.
Kurkuissaan tuntuvia karvaita paloja koittivat painaa nieleksimällä alas. Nyt tuli kyökkiin Oravakankaan Heta ja rapisteli päähuivistaan vettä ja ihmetteli sitä veden tuloa eikä huomannutkaan lapsia loukossa ennenkun rupesi panemaan huiviaan valumaan lasten pään päällä olevaan naulaan. Silloin hän oudostuen virkkoi: "No mitä! Jahtirannan Saimi, Naimi ja Marttako täällä?"
Kaupungissa ei nyt ollut muita jäljellä kuin vaimoja, lapsia sekä vanhuksia. Kaikki riensivät hänen ympärillensä. Celestinolais-luostari oli torin varrella; sen kirkon ovet selki-selällänsä. Abbatissa astui juuri siitä ulos ja hänen seurassaan kaikki hänen neitosensa. Ensi rivissä Hedwig ja Magdalena. Runoilija oli juuri julistanut tuon ilahuttavan uutisen.
Kuinka ajattelikin, eivät voineet ajatuksensa muodostua syytökseksi häntä itseänsä vastaan. Jos vaimonsa nyt kuolisi, kyllä antaisi hän hänelle anteeksi mitä häntä vastaan ehkä oli rikkonut, sillä eihän sitä paljo ollut. Vihdoin nukkui hän. Unet ovat usein niiden ajatusten lapsia, jotka päivällä tahdomme sulkea sydämeemme.
Antille annettiin »onnen lippu», joka lupasi hänelle paljon hyvää ja vähän pahaa. Rikkautta, rakkautta, monta ystävää, muutamia vihamiehiä, kaunis puoliso ja paljon lapsia on suotu hänen osakseen. Tuo kuitenkin taas teki mielen keveämmäksi. »Vähät siitä», arveli Antti, »jos kohta nuttu menikin ja korvarenkaat ja simsetti ja kaulahuivi, jotka olivat taskussa.
Päivän Sana
Muut Etsivät