United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt elon suuresta lahjasta sua kiitän, isäni taivaan, teit elämän iloissa, murheissa mun itselles tutuksi aivan. Oi kiitos elosta, kuolostakin, joka tuskasta rauhan tuottaa, sen katkeruus riemuksi muuttuukin, kun sydän vaan sinuhun luottaa. Monen kukkasen tielleni saanut oon, moni rauhan lilja sai vastaan, ja itse sä opetit: «tapahtukoon sun tahtosi ainoastaan».
Semmoisesta lahjasta meidän on kiittäminen ja teiltä, kenraali Hammar, vaadin sen kunnian-osoituksen, että annatte vanhempanne ja vanhan uskollisen ystävänne istua ruualle vieressäni." Nuoren kenraalin ihastusta näistä kuninkaan sanoista ei taideta sanoilla sanoa. Myöskin vanhat vanhemmat olivat ihastuksissaan ja Konrad Wallan melkein tukahtui ilokyyneleihin.
Nyt oli heillä kolmas salaisuus: satu "Jumalan lahjasta", joka tuli murheellista lohduttamaan, satu laululintusesta, joka viserteli kevätvirsiään keskellä synkintä, pimeintä talvea... Kun Sven oli viisivuotias, alkoi hän itse kyhäillä pieniä laulusia.
Voikos ajatella ihanampaa, jalompaa kuvausta laulun jumalallisesta lahjasta! Paluumatkalla Pohjolasta ryöstetyn Sammon kanssa pyytää viisas Wäinämöinen kaikin tavoin hillitä varomatonta Lemminkäistä, joka jo ennen aikojaan tahtoisi viettää voittoa laululla.
"Ja sisaresi saa 'Jivjan' rekineen, valjaineen, vöineen, kulkuisineen päivineen! Eikö Laila nyt ole hullu? Ja reessä on uusi turkki sisarellesi. Se hänen pitää panna yllensä, sanoi Laila, kun hän lähtee täältä kotiin, ett'ei häntä palele matkalla." "Inkeri!" huusi Lind huoneesen, "tule ulos!" Sisar tuli ja hämmästyi tuosta suuresta lahjasta, jonka Laila oli heille lähettänyt.
Kun Lope Sanchez kuuli puhuttavan tästä toisesta lahjasta kirkolle, hän miltei vihasta vimmastunut. "Voi minua poloista miestä, mihinkä viimein joudun? Minua ryöstetään kerta kerralta; minä tulen perin hävitetyksi ja kerjäläissauvaan saatetuksi!"
Saara oli hämillänsä; iloinen ja onnellinen lahjasta sekä niistä sydämellisistä sanoista, jotka Hans Nilsen oli ennen lähtöänsä hänelle lausunut; vaan muuten oli hän onneton, sanomattoman onneton.
Tiedän, vastasi Bruno nauraen; sitä sinun ei ole tarvis minulle muistuttaa. Siksi... Siksipä pidä sinä lompakko, ja minä pidän sen sisällön, keskeytti hänet Bruno; siinä jaossa en ainakaan minä häviä. Se on selvää. Mutta syy ei ole minun. Yhtä selvä. Kaksituhatta riikintaalaria ei ole halveksittava summa ... kiitos lahjasta! Sinun ei olisi tarvinnut kertoa anastaneesi noita rahoja, sanoi Anna.
Kaikki seudun nuoret tyttäret olivat tulleet saapuville juhlavaatteissaan, koristettuina kukilla sekä antaneet Signelle kukkavihkoja ja korin täynnä hedelmiä. Akselinpoika lahjoitti rakkaalle lapsellensa valkean ruusun, joka aina oli ollut hänen lempikukkansa. Kiittäessään siitä iloisesta lahjasta ihmetteli hän, että varsi oli niin tiheään täytetty.
Mai ei suurestikaan ihastunut lahjasta; "Pumpedumpin" rikkinäiset leikkikalut eivät miellyttäneet säntillistä pikku tyttöä, mutta sitä hän ei hennonnut sanoa siskolle. Vihdoin hän keksi keinon. Hän sanoi: "Kiitos, pikku Märta, mutta on parasta, että pidät itse Rosan, sillä lasten ei tule koskaan vaihtaa äitiä."