Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Eivät enää ikkunat voi vastustaa märän paperin painoa, lehdet kun tulevat suoraan painokoneista, räiskyen särkyy paksu lasi ja samassa on huone täynnä, lehtiä tulvillaan. Mistä niitä riittää? Mistä niitä riittää? vaikeroi hän. Tämä on paperitehtaiden maa! kuuluu vastaus jostakin. Miksi en hävittänyt niitäkin? Se on hänen viimeinen sanansa.
He vaikenivat jälleen. Ja jälleen muuttui heidän mielialansa. Johannes uneksi. Uneksi vieraista maista ja oudoista luonnonkansoista, joiden olot, tavat, aistillisen ja yli-aistillisen elämän hän tahtoi tulla perinpohjin tuntemaan. Olihan sattuma, että hän oli syntynyt europalaiseksi, kävi puettuna korkeaan kaulukseen ja silinteriin ja istui tässä lasi likööriä edessään.
KUNINGATAR. Ensimäinen lasi nostaa meidät ratsumme selkään iloiseen juoksuun. KREIVINNA. Toinen luo kauniita maisemia ympärillemme. STUART. Kolmas heittää meidät maahan. KUNINGATAR. Mutta jos nyt antaisimme ensimäisen lasin seisoa, veisattuamme tämän ylistysvirren. KREIVINNA. Se olisi suurempi koetus, kuin mitä Eva voi kestää. RIZZIO. Koetukseksi tämä kuitenkin on liian vähäistä.
»Suuret, kauniit, kirkkaat silmät.» »Minkälaiset sillä on ohimot?» Miina pyörähti selin ja teki eleitä, aivan kuin olisi joku häntä korvasta nipistänyt. »Minkälaiset ohimot?» uudisti Esteri. »Nehän sillä ovatkin kauniit», alkoi Miina yhä selin ollen puuhaavinaan jotakin. Esteri oli ääneti. Hetken kuluttua sanoi hän: »Miina! käykääpä minulle hakemassa lasi oikein raitista vettä.»
Hyvillä mielin nautti hän vähitellen karvasta, hyvänhajuista juomaa ja söi lisäksi muutamin leipiä, joitten kovat kuoret murenivat kuin lasi hänen hyvien hampaittensa välissä. Hän näkyi olevan noin lähes neljänkymmenen vuotinen mies. Hänen kasvonsa olivat kalpeat ikäänkuin pölynkarvaiset, mutta muuten oli hänellä sangen hyvä terveys.
Kuulepas, sinä portin luona seisova toveri, älä ole leikkipuheista milläsikään, tule juomaan lasi meidän kanssamme, me panemme kolme äyriä mieheen ja annamme noiden toisten riidellä kreivin kanssa niin paljon kuin heitä ikinä haluttaa. Kiitoksia vain, vastasi vieras leppyneenä noista sen kuninkaan kunniaksi kohotetuista eläköönhuudoista, jonka nimeä mainittaessa hän aina hattuaan kohautti.
Harhailin minä sekä ala- että yläkerrassa, Ja sen huomasin, että edellämainitussa koettelivat ihmiset käyttäytyä kuin hovissa, mutta jälkimäiseen päästyään olivat he kuin kotonaan, jossa puhe tulee lasi lasilta yhä papattavammaksi ja maailma muuttaa joka hetki muotoaan, niinkuin huhtikuun päivänä.
Hetkisen luuli tulija, että hän oli yksikseen, ja hän katseli tuota suurta huonetta, silmäili korkeaa ikkunaa vanhanaikaisine lasimaalauksineen, samettisia, hopealla kirjailtuja oviverhoja, tammista kirjakaappia, jossa oli rivittäin komeita kirjoja, pöytiä, joilla oli kallisarvoisia kulta-, lasi-, pronssi- ja marmoritaideteoksia, niitten joukossa myöskin uudenaikainen kokoelma tinasia esineitä.
Sitten hän alkoi esitelmän mestarien yhteisestä menettelytavasta: Kunnioitettavat »prinsipaalit»! Herrat porvari Kuiks! hän hengästyi, väliin nikotellen. Kun me olemme nyt tänne kokoontuneet, että me sen oikean menettelytavan löytäsimme! Että... Kuiks! Saakuri kun on kurkkuni karheana! Hei Rimpinen, ojennappa tänne lasi... Kas niin!
"Sinä seoitat asiat, jotka eivät ollenkaan kuulu yhteen", sanoi hän. "Juoda lasi iloisessa seurassa on luvallista kelle hyvänsä, ja se on tietysti ihan toista kuin " "Missä sitte on raja?" keskeytti rouva. "Miten monesti olenkaan nähnyt sinun tulevan juuri tähän huoneesen myöhään yöllä, kun klubissa olit siihen asti istunut! Miten inhottivat minua ne konjakin höyryt, joita sinusta levisi!
Päivän Sana
Muut Etsivät