United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vanhus jatkoi: "Kerrottu on mulle Kerran taru, jonk' Arkhipelagin Saaret uskovat ja ehkä kohta Levennee se kautta manterenkin. Näin se kertoo: Delon maalla syntyi Marmaryne. Kahden lustrin kesät Tuskin nähtyään, jo lemmen liekit Sytytti hän seudun nuorukaisiin. Mutt' ei aistillisen halun haltuun Puhdast' itseään hän huoli heittää.
Hänen lahjomaton ankaruutensa, hänen kaiken maailmallisen ja aistillisen halveksimisensa, hänen inhonsa kaikkia inhimillisiä askareita kohtaan, hänen rakkautensa Jumalaan, hänen nuorekas, riihoton kokemattomuutensa, hänen kova puhetapansa ja hänen luja tahtonsa herättivät Jeannessa käsityksen siitä, mitä marttyyrit mahtoivat olla.
Ainoastaan niiden liikkeiden vastakkaisuudesta, joita ruumis elonhengekkeiden ja sielu tahtonsa avulla samaan aikaan koettavat rauhasessa aikaansaada, syntyvät kaikki ne taistelut, joiden tavallisesti ajatellaan vallitsevan sielun alhaisemman eli aistillisen ja korkeamman eli järjellisen puolen välillä, tai toisin sanoen luonnollisten halujen ja tahdon välillä.
Kun sinä kannustit minua siihen virkaan, jonka puku nyt on ylläni, kerroit sinä minulle niiden miesten pyhästä elämästä, jotka voimansa uhraavat tiedon etsintään ja sinä oletkin hankkinut tovereikseni tietämättömän ja aistillisen joukon, jolla ei ole muuta tietoa lainkaan kuin mitä karkeimpia petoksia sinä puhuit minulle miehistä, jotka kieltäytyvät kaikista maallisista nautinnoista omistautuakseen jaloille hyveille ja sinä työnsit minut joukkoon, jossa mitä alhaisimmat paheet rehottivat; sinä puhuit ystävistä, yhteisen hyvän harrastajista, näin kuinka he kaikkia pettivät ja harhaan johtivat.
Kun hän näin on joutunut negatiiviselle, kieltoperäiselle kannalle, ilmestyy kieltämyksen, epäyksen henki Mefistofeles, joka ei tunnusta mitään hyvää ja kaunista olemuksessa ja saastaisella ivalla vetää lokaan kaikki aatteet, kaikki mikä on pyhää ja ylevää. Faust antauu hänelle ja Mefisto avaa Faustille aistillisen mailman täynnä hekumaa ja nautintoa.
»Onko tuokin petturi? Onko tuossakin miehessä, joka elintavoiltaan, asultaan, esiintymiseltään on yksinkertainen onko hänessäkin kuten Arbakeessa vakavuus vain aistillisen verhona? Piileekö tuossakin, Vestan hunnun takana rappeutunut pahe?»
Mathieu oli epäilemättä tuonut mukanaan tuon aistillisen vaikutuksen, sillä hänen illan kuluessa yhä kasvava levottomuutensa, Beauchênen uskomain salaisuuksien kiihoittavaisuus ja ne epäilykset, joita hedelmättömiin nautinnoihinsa kiirehtivä kansanjoukko sai aikaan hänessä, loihtivat nyt esiin Sérafinen kuvan, asettivat tuon kuvan hänen eteensä nauravana, houkuttelevana, kiihoittavana.
Nenä on hienosti kaareva, kulmakarvat tummantuuheat ja kaartuvat, silmäripset pitkät ja mustanraskaat. Harvoin niitten takaa näkyy muuta kuin verhottu katse. Huulet ovat täyteliäät ja suu aistillisen kaareva, kuin slaavilaisilla. Vartalo on solakan joustava, ehkei se kestäisi suomalaisen kanssa painissa. Mutta ratsun selässä se vartalo taipuu kuin kaisla rannan aallokossa.
Liittyivät toisiinsa kuin rengas renkaasen ja muodostuivat omaksi maailmakseen, jossa vallitsivat aivan toiset lait ja vaikuttivat aivan toiset elämän-arvot kuin tuossa toisessa, rakkauden, sopusoinnun, keskinäisen ymmärryksen ja aistillisen hekkuman maailmassa. Niin eli Johannes ja oli jo kotvan elänyt oikeastaan kahta eri rinnakkais-elämää.
Niinpä kyllä, sillä ainoastaan se intohimohan voi kaikkia elämän-arvoja koskettaa. Se oli lemmenrikos. Aistillisen, synnillisen lemmen? Epäilemättä, mikäli käytämme yleisesti hyväksyttyjä puheenparsia. Rakastin häntä kaikella ruumiillani ja sielullani. Ilman mitään kirkollisia tai yhteiskunnallisia sitoumuksia? Niin.