Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. toukokuuta 2025
Siihen sai kohta muuttaa sisään. Ehdot olivat kohtuulliset, ja sopi hyyrätä huoneet kuukaudeksikin, jos tahtoi. "No, tämähän on juuri, mitä tahdotaan, täti!" sanoin minä, punehtuen siitä mahdollisesta kunniasta, että saisin asua lakimiesten kammioissa. "Tuleppa siis", vastasi tätini, taas pannen päätänsä hattuunsa, jonka hän oli hiukkaa ennen laskenut pois. "Mennään katsomaan niitä". Me lähdimme.
Me keskustelimme kauan, sitte lähdimme yhdessä etsimään siksi kun löysimme. En ole tavannut tohtori Olsenia sen jälkeen. Hän matkusti varhain seuraavana aamuna.
Kolme viikkoa vielä viivyttyämme lähdimme Brasiliaan, tuntematta pienintäkään kaipausta jättäissämme tämän taivaanvaltakunnan epämiellyttävine kansoineen; ja mitä erittäin minuun tulee, muistelen aina kammolla koko eloani siellä.
Siinä hän sitten istua nuijotti, kenties tyytymättömänä siitä, kun moitittiin, waikka tunsi oikein tehneensä. Isäntä ja minä lähdimme toimittamaan hewoselle kauroja, wettä ja heiniä. Ilma ei ollut yhtään asettunut, ja waikkemme olleet sen enempää aikaa ulkona kuin menimme ja tulimme kartanon poikki, olimme jo niin lumittuneet, että olimme kuin lumipurku.
Paluumatkalla Omskista Suomeen. Koettuani niin perinpohjin kuin mahdollista opastaa seuraajaani pastori Erikson'ia Siperian omituisiin oloihin, lähdimme me sieltä Elokuun 16 p:nä 1891, jolloin olimme oleskelleet Omskissa päivälleen kuusi vuotta.
Meidän olikin pysähtyminen erääsen saman pitäjään taloon, jossa tuo kuntakokouskin oli ollut; siihen taloon matkamme tarkoituskin oli. Niinkuin ennen olen maininnut, viivyimme siinä useampia viikkoja ja asiamme loppuun ajettuamme, lähdimme paluu-matkalle kotiin.
Sentähden lähdimme kaupunkiin, koska arvelin siellä olevan tilaisuuden osoittaa älyään ja luonnonlahjojaan paremmin, kuin täällä honkain huminassa, jossa ei kukaan kuule ääntämme eikä näe liikkeitämme.
Tammikuun 14 päivän aamulla k:lo 7 lähdimme marssimaan eteenpäin. Kaupunkiin meillä ei ollut aikaa pysähtyä, vaan marssimme sen lävitse, soittokunnan soittaessa "Porilaisten marssia". Mitä sivumennen voimme havaita näytti kaupunki olleen kaunis ja varakkaan näköinen, mutta Turkkilaiset olivat sen tätä nykyä pahoin raadelleet.
Tammikuun 12 päivän aamulla k:lo 9 lähdimme taas, unen vilppailta voimilta virvoitettuna, marssimaan eteenpäin, ja saavuimme vähäisen marssin perästä noille mainioille "Trajanin porteille" eli eräille sen nimisille vuorisolille.
"No mennään katsomaan", älysi Petteri jo katsoa etuansa, sillä hänkin halusi viipyä minun seurassani. Kokosin helmani niin ylös, että näkyisi alushameen kaunis pitsi ja niin me lähdimme. Ihanana, punaisena laski päivä Tohmajärven selkävesien taa kun saavuimme määräpaikkaan, rannalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät