Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Ja kun sekin pian oli täyteen ahdettu, alettiin sitten muutkin huoneet sulloa kukkuroilleen samanlaista rihkamaa. Astiakaapeista ja säiliöistä otettiin esille hopeat ja posliinit, jotka vanhoissa kätköissään olisivat olleet oikeassa ja varmemmassa säilössä. Arvoltaan kutakuinkin epäilyttäviä lautasia ja vateja ripusteltiin ruokasalin seinille kiiltämään.
Hän ei enää nyyhkyttänyt, hän itki katkeria kyyneliä, ja hänestä tuntui, kuin olisi tänä hetkenä kumeaan sointuun loppunut laulu, jossa kerran väreili kevään ja kesän riemu... Seuraavana päivänä Eugen lunasti jalokivet ja säilytti niitä senjälkeen omissa kätköissään.
Keskustelut olivat ensinnä harvasanaisia mielenilmauksia tapahtuneesta tuhosta. Leikkipuheet ja väittelyt, jotka aina kesäilloilla, kun miesjoukot pajan eteen keräysivät toisiansa tapaamaan ja siinä kapua lyömään, piiloilivat nyt kätköissään uskaltamatta pilkistää silmäkulmastakaan esiin.
Siellä salaisissa kätköissään ne myöskin uinailevat, nuo hyvän ja pahan monet tuhannet aiheet, uinailevat kuin siemenet, joista toiset ovat määrätyt kuolemaan, toiset elämään ja hedelmätä tekemään.
Aina on hänellä kätköissään jotakin hyvää varattuna »raukalle». Kun äiti toruu tai kurittaa kai syystä kylläkin lohduttaa ja viihdyttää hoitaja selän takana, tai tempaa pahankurisen kesken kaiken pois ja vie hänet katsomaan jotakin, kissaa tai koiraa tai lampaita tai vieraan hevosta portin takana, tai vie puutarhaan ja poimii mansikan marjamaasta tai taittaa herneenpalon kielletystä penkistä.
Hän liikkui silloin hyvin hiljaa ja varovaisesti, raottaen hiukan kaapin ovea ja samaten laatikoita, ihan kuin minun vanhalla tädilläni ennen aikaan oli tapana, kun hänen piironginlaatikostaan piti ottaa esille hansikaspari taikka tanu; koettaen niin paljo kuin mahdollista välttää meidän liian uteliaita silmiämme, sillä me tunsimme kunnioituksen sekaista mieltymystä noihin kirjaviin soikuhuiveihin, kirjailtuihin vöihin, kuvakirjauksin kudottuihin harsonauhoihin sekä muihin vanhanaikuisiin harvinaisuuksiin, joita hänen kätköissään oli.
Pois huulilta kuolee nyt joka kysymys, syvin kieles on pyhä äänetipysymys: mitä ennen ei, nyt silmäsi näkevät. Kuin ois ajan, luonnon keskipiste tässä. Kuin ois mua liki, kuin sydäntä kiertämässä suvet menneet kaikki, myös menemättömät. Sammalvuoteelle majani nurkkaan, aamun rientäessä rinnettä alas, minä jään kuuntelemaan pakenevaa hiljaisuutta, jolla on kätköissään kaikkien salaisuuksien avain.
Päivän Sana
Muut Etsivät