Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Kirkonmäellä oli jo runsaasti väkeä. Hevoset seisoivat pitkin aitovieriä ja kiinnitysjohteita. Ihmisiä liikuskeli sinne tänne tai seisoskeli pienissä ryhmissä hiljaa puhellen. Uutela ajoi erään johteen luo. Hän aikoi oikein auttaa morsianta kärryiltä, mutta tämä pyörähti niin nopeasti alas, ettei Uutela ennättänyt kuin vähän hihaa sivuta ja hymyillä. Sitten hekin lähtivät liikkeelle.
Kauppiaan rouvaakin kovasti miellytti emännän somat huoneet ja vielä enemmän omituiset vanhan-aikaiset, mutta arvokkaat huonekalut. Elsakaan ei ollut moista ennen nähnyt. Elsa ei kumminkaan kauvan joutanut katselemaan emännän kalleuksia, vaan täytyi kiiruhtaa pihalle kärryiltä tyhjentämään oman rouvan kapineita.
Hovin kujansuussa uudet tulokkaat silmänräpäykseksi pysähtyivät, katsahtivat taloon päin ja ikäänkuin siunasivat itsensä: siinä se sitten alkaa! Kun karjat oli saatu kytkyihin ja hevoset talliin, korjailivat he vielä yhtä ja toista kärryiltä. Vanha emäntäkin oli tullut pihalle katselemaan ja tulokahville kutsumaan.
Päästyämme ensimmäiselle asemalle Tomskista itään, asettui joukko epäilyttävän näköisiä miehiä meidän kapineiden ympärille, joita meidän nyt täytyi siirtää kärryiltä kärryille, kun minä olin myöhäisen vuodenajan vuoksi saanut jättää ajopelini Tomskiin. Eräs miehistä oli tai oli olevinaan hyvin juovuksissa ja näytti yhä tahtovan kaatua meidän kapineiden päälle.
Hetmanni otti vielä ryypyn leilistäni ja teki sitten tiedoksi, että me saisimme mennä mihin halutti, mutta räätälin hän ottaisi mukaansa, sillä miesten vaatteet hänen komppaniassansa tarvitsisivat muka paljon parantelemisia. Suostumusta odottamatta tarttui hän nyt pikku miehen frakin kaulukseen, veti hänen pois kärryiltä ja nosti taakseen satulalle istumaan.
Ruoska läjahteli ja värisevä eläin hyppi sen pakottamana korkealle seinää vasten, jotta kavioiden irrottamia sälöjä sinkoili ympäri. Samassa näkyi emäntä portailla. »Jätä syytön eläin rauhaan!» kuului värähtävä ääni ja hän astui pihalle isäntää kohti. Puhuteltu vilkaisi kuin salaiskun saanut olkansa yli, hyppäsi kärryiltä alas, jätti hevosen paikkaansa ja riensi huojuvin askelin emäntää kohti.
»Hullu tyttö!» teki toisten mieli huutaa, mutta kukaan ei raskinut. Samassa alkoi kärryiltä kuulua surullista naukumista. »Senkin on paha olla Mikko!» lohdutteli Helka. Keskitalo koetti vielä kerran lyödä leikiksi. »Mitäs siinä nyt nau'ut? Kyllä sinä niitä uusia henttuja siellä pian saat, vaikka Hämeen tytöt jäivätkin!» lasketti hän tahallaan hiukan karkearakeisesti.
Kärryissä istui tavallinen kyytipoika sekä muuan nuori, pölyiseen matkapukuun puettu, auringon rusketuttama nuorukainen. Iloisesta yllätyksestä huudahtaen hyppäsi matkustaja kärryiltä maahan, lähestyen naista paljastetuin päin, käskettyään ensin kyytipojan jatkaa matkaa mäen päälle.
»Terve tuloa!» huusi hän jo kaukaa riemuiten. »Terveisiä!» kuului Kyllikin pehmeä, värähtävä ääni säteilevän silmäparin alta. »Anna minulle, anna minulle!» huusi Olavi ojentaen kätensä Kyllikkiä kohti. Kyllikki ojensi hänelle hymyillen villapeitteisiin kiedotun kääryn. Olavin kädet vapisivat, kun hän tunsi sen käsivarsillaan. »Auttakaa te, Antti, kärryiltä alas!
Päivän Sana
Muut Etsivät