Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Miljanin silmät viihdyttävät hiljaiseksi, Parsifal luulee valkeiden käsien hivelevän rintaansa hänen silmäinsä edessä ja saa tietämättään kyynelet silmiinsä. Parsifal katsoo Aigaria, Parsifal katsoo Kunnevaria, Parsifal katsoo Miljania, ja luulee joka kerta värähtävänsä.
»Uljas poikani!» hän sanoi pyyhkien kyynelet silmistään. »Onko hän sinun poikasi?» muuan päivänpaahtama nuorukainen natsarealaisen oikealta puolelta kysyi. »Hän on kunnostautunut; saapa nähdä, kuinka hänen edelleen käy. Kuule! Hänen täytyy otella seuraavan voittajan kanssa.
Vanhuksen kyynelet putoilivat raskaina ja kuumina, mutta hän ei niitä tuntenut; ja kun hänen huulensa liikkuivat ja hän koneellisesti lausui oman ihanan, toivoa antavan uskonsa rukousta, ei hänen sydämensä eivätkä ajatuksensa tuntuneet vastaavan hänen sanojaan; se näytti pikemminkin hänen halpautuneen henkensä tahattomalta purkaukselta.
Poika nyykäytti päätään vastaukseksi, hän ei voinut enää puhua, sillä kyynelet olivat hänellä silmissä. Ne kolme miestä menivät eteenpäin, poika juoksi kiireesti kotia, taakseen katsahtamattakaan. Hukkanen ja Väistö näyttivät nyt opettajalle hänen asuntonsa. "Tämä koti on vielä emäntää vailla," sanoi Matti, "kouluopettajalla pitää olla vaimo.
Kun Klea sitten häntä rauhoittaaksensa huolellisesti ja rakkaasti silitteli hänen hiuksiaan, niin hän hypähti seisomaan ja huusi kiivaasti kyynelet silmissä: "Minun on täytynyt muutamia hetkiä itkeä itkemistäni.
Minä annan sinulle anteeksi, mutta minä olen niin murheissani, kun sinulla on niin paha sisu". He olivat saaneet hänet uskomaan, että minä olin pahankurinen poika, ja hän suri sitä enemmän, kuin lähtöäni. Se koski minuun kipeästi. Minä koetin syödä jäähyväis-aamiaistani, mutta kyynelet vierivät voileivälleni ja tippuivat teeheni.
Muistellessaan, mitä tämä retki oli maksanut hänelle ja mitä hän sen kautta oli voittanut, ajatteli hän itsekseen: Tanskan sain minä halvasta. Nuori kreivi Bernhard Bertelsköld seisoi kerran kuninkaan läheisyydessä ja katseli merta kyynelet silmissä.
Muutamassa vuodessa ne kuihtuvat, poloiset, ja ovat sitten kuin haudasta nousseet haamut. Minulla oikein on paha olla, kuin tuommoinen sattuu vastaani tulemaan.» Hannan mieli meni pahaksi; kyynelet alkoivat vieriä alas poskille. »Ihmettä», sanoi isä. »Mikä sitä tyttöä vaivaa?
Hänen pienestä rinnastansa nousi syvä huokaus taivaitten Herralle, että hänkin vielä kerran voisi niin päättää matkansa maailmassa, että sais kuoltuansa tuon ikävöidyn vanhurskauden puvun ja sitä autuaitten seurassa kantaa. Kun hän siinä järjesteli vaatteita jonkunlaiseksi nyytiksi ja tulikuumat kyynelet tippuivat vaatteiden päälle, aukaistiin tuvan ovi ja sisään astui Lemströmska.
Kävi sotka poimimahan Väinämöisen kyyneleitä alta selvien vesien, päältä mustien murien. Poimi kyynelet merestä, kantoi Väinölle kätehen: jo oli muiksi muuttunehet, kasvanehet kaunoisiksi, helmiksi heristynehet, simpsukoiksi siintynehet, kuningasten kunnioiksi, valtojen iki-iloiksi. Kahdesviidettä runo
Päivän Sana
Muut Etsivät