Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Minä sitä vastaan katsoa noljotin avossa suin ajajaa, enkä ymmärtänyt edes tervehtiäkään. "Eikö hän tuntenut kuka se oli, koska ei nostanut lakkiansakaan", kysäsi Musti minulta vähän pilkallisesti. "Eikös se ollut kirkkoherra." "Kirkkoherra, vai kirkkoherra.
Kallekin heräsi viimein vaimonsa nyyhkytykseen ja ihmeissään kysäsi: "no mikäs sinulla nyt on?"
Se oli sydämmellinen nauru, joka vähäisessä kouluhuoneessa herätti niin kummallista kaikua ja niin vähän soveltui kuusien surulliseen huminaan siellä ulkona, että hän kohta talttui huokaukseen. Sydämmen pohjasta tuli huokauskin; tuokion vaiti ja totisena oltuaan, kysäsi hän tytön isästä. "Melissan isä? Kenen isä? Mikä isä?
Hän nyt hyöri ja pyöri ja kyseli enemmän kuin kolme suuta kerkesi vastata. Jussilta hän enin kyseli ja Jussi se olikin hänen varsinainen ilonsa esine. »Eihän tuo lie niin kiire, ettei kahvia kerkiä?» kysäsi Susanna ja laitteli pannua tulelle.
Lotta sai tuoda sisään toisen juomalasin, ja sitte ojensi nimismies rättärille rovastin kirjeen. Vaivaloisesti tavaili rättäri sen lävitse ja laski sitte varovasti, melkein kunnioittavastikin pöydälle nimismiehen eteen, mutta ei virkkanut mitään. "Mitäs Raukkelin siitä sanoo?" kysäsi nimismies lempeästi. Rättäri katsoi ensin tutkivasti esimieheensä ja arveli lopulta: "mitäpäs minä siitä."
Pian rupesivat toisetkin arvelemaan olevan ehkä parasta lopettaa ilon. Ja niin tehtiinkin; levolle menoa ruvettiin hankkimaan. "Sen ilmoitan minä aikanaan, että elköön kukaan ruvetko tähän pirttiin tänä yönä nukkumaan," sanoi unilukkari kaikkein kuullen. "Miksikä ei?" kysäsi joku joukosta uteliaasti.
"No moneenko kertaan sinä nyt taas sitä siihen punot?" ärähti vanhus Ristolle, irroittaen varppia kääröltä. "Moneen." "Ole viisastelematta ja lyö solmuun." "Millä minä siihen lyön, kun ei vasara lähtenytkää mukaan?" kysäsi Risto tuhman näköisenä katsoa noljottae vanhukseen. "Paljokos sitä viisautta kannu kaupungissa maksaa; vai korttelittainko sitä myydäänkin, kuin Korholan kaljaa?"
"Tuletkos katsomaan, onko isäsi onnistunut tehdä minun kauniin lapseni raajarikoksi ainaiseksi?" kysäsi Katri. Antti oli ääneti; hän huokasi raskaasti.
Siksi isäntä kysäsi kotiin päästyänsä, oliko Kalle siellä kotona käynyt. Kului päiviä, niistä tuli viikkoja ja kuukausia, mutta Kallea ei nähty Laukkalassa eikä missään; hän oli kadonnut kuulumattomiin. Kallen katoamisesta ajattelivat ihmiset yksi yhtä, toinen toista.
Levähtämättä ajoin sinne ja samassa käännyimme tohtorin kanssa tänne emmekä nousseet reestä ennenkuin oman kujan tuossa päässä". "Miksi ette ajaneet pihaan?" "Orit kaatui! kaatui uljas hepo. Se oli minun syyni, ja siksi palvelen teitä viisi vuotta palkatta." Isäntä ei vastannut. "Riittääkö se oriin hinnaksi?" kysäsi Mikko tuimasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät