Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Hän näki syöksyvän esiin kymmenkunnan kivääreillä varustettua miestä, pysähtyvän, tähtäävän ja laukaisevan. Eräitä kunnalliskaartilaisia kaatui. Kansa puhkesi riemuhuutoihin. Pois tieltä! Meidän pojat ampuu. Jaanakin huusi muiden mukana. Hän tuskin huomasi sitä itse. Hänen sieraimensa olivat laajentuneet huppeloivan hurmeen hajusta, maassa makaavien ruumiiden näky tenhosi hänen silmiään.
Yhteensä hän on julaissut noin kymmenkunnan runovihkoa, joista Kangastuksia, Talvi-yö ja Halla ovat mainittavimmat, kertomarunon Kivesjärveläiset, viisi sarjaa Naamioita, joissa hän on tahtonut ajaa yksinkertaistutettua, koristeellista näytelmän tekotapaa, kolme romaania routavuosien ajoilta Tuomas Vitikka, Jaana Rönty ja Olli Suurpää y.m.
Oltuaan kymmenkunnan vuotta vilkkaassa kirjeenvaihdossa Montijon kreivittären kanssa kävi Mérimée v. 1840 toisen kerran Espanjassa, jolloin hän asuen Montijon kreivittären palatsissa Madridissa, sai akkunastaan seurata silloista kapinaa Espanjan pääkaupungissa.
Ja nyt, hyvät herrat, on kaikki hyvin, virkkoi Hänen ylhäisyytensä; minä tiedän nyt mitä tahdoinkin tietää; seuratkaa minua. Kolme muskettisoturia asettuivat kardinaalin taakse; hän peitti kasvonsa viittaansa ja lähti ratsastamaan kymmenkunnan askelta neljän seuralaisensa edellä.
Verikoira hypähti ylöspäin julmasti ulisten, rinta luotini lävistämänä, ja muutamia kertoja potkaistuaan ja ulinatansa jatkettuaan se heitti henkensä kymmenkunnan askeleen päässä minusta. Heti pistin uuden latingin kivääriini ja odotin, kunnes muu seurue tulisi.
Niin jäniksiä suojaa jänissuku, Vaan miehen tehtävist' on vähä luku Ja urhokas on susikunta vaan. Ja pedoist' esivalta palkinnoita Jos tarjoaa et huoli pyytää noita, Jos tapettuas ihmisverta vaan Ei susi vuoda, että huomataan Ett' on se syönyt lasta kymmenkunnan Ja kauhistuksiin saanut ihmiskunnan Kun näytät sen, niin tappos palkitaan.
Oli niillä poikakin, kymmenkunnan vanha, sinisilmäinen, kiharatukkainen pieni veitikka, minun herttainen ystäväni. Tämän perhekunnan yhteydessä olin liki puoli vuotta; ja muisto siitä heloittaa vieläkin valopilkkuna kuumeentapaisesta luku-ajastani. Olin tullut isännän kanssa hyvinkin tutuksi. Iltasin istuimme tupakoiden ja jutellen.
Pikkumies tahtoi mutkistella, mutta Yrjö huusi: linja suora, sanoi maanmittari, jos ette pysy suorassa linjassa, niin präjähtää, ja juuri kovasti; tule vaan sinäkin isomies likemmäksi. Ja miehet marssivat suorinta tietä Yrjöä kohden. Isomies topp, seis, huusi Yrjö; ja isompi mies seisahtui, noin kymmenkunnan sylen päähän.
Huulillani oli jo kymmenkunnan kertaa ollut eräs kysymys, joka minun aikanani oli pahimpana esteenä teollisuuskysymyksen lopullista ratkaisua pohdittaissa. Nyt sen lausuin: »On omituista», sanoin, »että ette ole vielä maininnut sanaakaan palkanmaksujärjestelmästänne.
Veljesten äiti ei ollut vielä kovinkaan vanha, olihan vaan puolivälissä viittäkymmentä. Hänen kävi Jaken yksinäinen tila kovin sääliksi. Oitis rupesi hän Jaken taloutta hoitamaan. Tästä virkistyi Jakke, niin että hän rupesi taas työtä tekemään, ja elämä kävi hänelle semmoiseksi kuin ei olisi mitään tapahtunut. Tämmöisissä oloissa kului aikaa melkein kymmenkunnan vuotta.
Päivän Sana
Muut Etsivät