Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Näin vanhus närkästyneenä toreli. Ei mikään asia saanut häntä kuuntelemaan Julion selityksiä. Ei mikään asia saanut häntä ajattelemaan, että kristityt millään tavalla erisivät muitten syrialaisten haira-uskojen tunnustajista, joista kaupunki kuohui. Hän uhkasi Juliolle tuiminta vihaansa. Hän vannoi, ettei hän tunnustaisi häntä pojaksensa, vaan ajaisi hänen pois ja kiroisi hänen.
Taivas ja maa loisti verta ja tulta, mutta maan lapset olivat kalpeat kuin kuolema; idästä länteen kaikui epätoivon huuto.» Vangit olivat vähitellen kääntyneet kuuntelemaan Sakkia niinkuin suurta »tietäjää». Nyt joku heistä virkkoi: »Niinhän meillä on ollut jo kauan.»
Eivät he, Heikki ja hän, missään kysymyksessä olleet yhtä mieltä milloin Heikin onnistui saada hänet vähäksi aikaa kuuntelemaan. Ei Heikki tahtonut saada hänelle mitään selitetyksi. Olli keskeytti aina jo puoleen lauseeseen alituisella: kyllä, kyllä ymmärrän. Hän otti liian kevyeltä kannalta kaiken, mitä Heikki sanoi. Kun Heikki keskusteli Antin kanssa, sulivat he kokonaan toisiinsa.
Hänen tuli hyvä olla. Uusi tulokas oli luonnollinen ja yksinkertainen. Eero ei häntä enää »tytöksi» muistanutkaan. Ja sitte oli hänen äänensä niin pehmeä ja soinnukas että Eero aivan unohtui kuuntelemaan sitä, tietämättä oikeastaan, mitä neiti sanoi. Sen Eero kuitenkin ymmärsi, että hän oli tullut sanomaan hyvästi. Täti oli saanut kirjeen, jonka johdosta heidän heti täytyi lähteä.
"Puoli vuotta olin melkein niinkuin mielenviassa. En voinut mitään tehdä enkä toimia, oleskelin vaan yksinäisyydessäni, sillä en saanut mitään lohdutusta enkä viihtynyt kenenkään parissa. Usein menin metsään istuskelemaan ja kuuntelemaan lintujen lauluja ja siellä viihdyin kaikkein parhaiten.
Ja kumminkin viehätti tällainen puhe. Hän odotti, että Leontina rupeisi järjestämään pukuaan kuntoon. Mutta tämä ei välittänyt mistään vain nauroi. Oli kerrassaan mainiolla tuulella. Poikkesi kerran ovelle kuuntelemaan: Siellä ne ovat jo ehtineet pitkälle! huusi Leontina ja taputti käsiään. Kyllä minä heidät tunnen. Ei tämä ole heille mikään yllätys!... Olemmehan me kaikki olleet mallina!
Sitä piirittää totinen havumetsä, jonka humina kuuluu joka taloon, ja sinne tuovat joka haaralta viittatiet, talonpojan itsensä auki ajamat pahimmankin ummen aikana. Alhaalla jäällä soivat aisakellot, ja hiljaisina iltoina seisattuu yksinäinen kadullakulkija niitä hellin liikutuksin kuuntelemaan, taas pitkien aikojen kuluttua.
Mutta oikealla paikalla olimme, ennenkuin vielä mitenkään olisin nähnyt edes haulikolla ampua. Istuuduimme kivelle kuuntelemaan.
Vanhus näki niin paljon rehellisyyttä ja tuskaa d'Artagnan'in muodossa, että hän viittasi häntä kuuntelemaan ja alkoi sitten puhua matalalla äänellä: Noin kello yhdeksän aikaan kuulin minä hälinää kadulta ja halusin tietää mitä se mahtoi olla, kun samassa lähestyttiin minun oveani ja minä huomasin että pyrittiin sisään.
Päivän Sana
Muut Etsivät