United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja minua hän kertomuksellaan koitti naurattaa. Huomatessaan, että minua huvitti hänen kertomuksensa, hän päälliseksi häijyydessään minua imartelemaan rupesi. Enkä tee tyhjäksi ikävä sanoa että minua miellytti ihmisten kunnioitus, jospa kohta en ollutkaan se, miksi minua luultiin. Siihen puistoon, joka oli asuntoni akkunain alla, laitatin juhlan ja lähetin kutsut kaupungin kaikille asukkaille.

Ihan viisaimmin teet, jos kutakin kappaletta kuulemaan kutsut herttaisen perheesi jäsenen hyvän päivällisen jälkeen ja sitte luet ääneen niin taitavasti kuin suinkin osaat. Sillä tavalla luettavaksi on tämä kirja aiottu. Mutta jos se ei silloinkaan herätä iloista mielialaa perheessäsi, älä heti moiti kirjaa huonoksi.

Siitä hiiri hiihtamahan, Lyhytpolvi lyyttämähän; Jänis vastahan tulevi, Kysytteli lausutteli: "Minne hiihat hiiri raukka, Lyhytpolvi lyykyttelet? "Hiihan mie vähän väkeä, Kutsun peiasvierahia; Kuoli kaksi poikoani, Hukkui huttukattilahan." "Missä piät peiahasi?" "Tuolla piän peiahani, Puun raossa, maan raossa, Kahen kantosen välissä." "Ketä kutsut vierahiksi?" "Kutsun suolta suovariksen.

*Rosmer*. Samalla puolen kuin Laurits ja Hilda. Luopunut meistä. Johannes Rosmer luopunut. *Rosmer*. Minä olisin ollut niin iloinen niin sydämmestäni onnellinen siitä, mitä sinä kutsut luopumiseksi. Mutta kuitenkin tuntui niin tuskalliselta. Tiesinhän minä vallan hyvin, että tämä tuottaisi sinulle katkeraa surua. *Kroll*. Rosmer, Rosmer! Tämä oli ankarin isku!

"En vaan Englantiin!" "Lähden minne tahansa, mutta en vaan Englantiin!" tämä oli monen vuoden kuluessa ainainen vastaukseni, kun mikä usein tapahtui kutsut tuli Englannista.

Ei, muista Ogrin-erakkoa ja vannottuja valoja! Vaikene, kuolema vaanii meitä!... Mutta mitä liikuttaa minua kuolema! Sinä kutsut minua, sinä tahdot minut luoksesi, minä tulen." Hän irroitti itsensä hiljaa kuninkaan käsivarsista ja heitti harmaan nahkaviitan hartioilleen melkein alastoman ruumiinsa verhoksi.

Olkoon se minun puoleltani itsepintaisuutta, että vaadin sinut kertaamaan nuo sanat, niin on perään antaminen kuitenkin rakkauden velvollisuus ... mutta sitä et tee!... Olen pyytänyt, vaatinut, käyttänyt kaikkia mahdollisia järjen perusteluita; mutta sinä kiellät yhtä uppiniskaisesti... Oo, elä milloinkaan enää sano, että rakastat minua! Kutsut minua uppiniskaiseksi ... millä oikeudella?

"Vaikka olisi sata kertaa kauniimpi, kerjäläinen hän on kuitenkin," vastasi emäntä. "Eikä suinkaan jokainen nuorimies pidä Annaa kauniimpana ei maisteri ainakaan." "Maisteri ei pidä lukua heistä kummastakaan. Mutta hyvä on kun teet, niinkuin sanoin, Hannulaiset saattavat myös tänään tulla, minä lähetin heille kutsut kun maisteri illalla meni sinne." "Maisterin kanssa kutsut!

Kolmantena joulupäivänä oli kutsut maanviljelijä paroni S n luona. Tämä paroni oli nuori rehellisenluonteinen mies; hänen käytöksensä oli jalo ja miellyttävä. Hänellä oli kartano, jonka viljavat maat olivat kuuluisat; emäntä vain puuttui vielä kartanosta. Nyt kuiskattiin joka haaralta, että paroni oh mieltynyt Tyyneen, ja että kemut olivat aivan Tyynen tähden.

"Entäs jos pitäisimme kutsut", sanoi Jenny, "eikö vierashuoneemme olisi kaunis lampun valossa! Tosin meillä ei koskaan ole kutsuja, mutta jos nyt sattuisi esimerkiksi häät, ymmärräthän." Sehän kyllä oli pätevä syy ja siihen oli kyllä syytä uhrata ne neljä tai viisisataa dollaria, jotka olin maksanut vierashuoneen kaikesta ylellisyydestä.