Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. toukokuuta 2025


Oli kuinka oli, minä tunnen rakkautta olevan maailmassa, minä uskon Kustaata ja hänen rakkauttansa. Merkillistä, että hän, joka on käynyt koulua melkein lukioon asti ja on niin paljon lukenut, rnpesi maamieheksi ja nai torppariin tyttären. Mutta totta kai "vakka kantensa hakee, vakan kansi kantumensa". Kustaa, marraskuun 15 p. Syksyiset kiireet ovat estäneet kaiken kirjoitustyön.

Välittämättä mistään muusta kuin karhusta tempasi hän Tanelin ladatun pyssyn ja juoksi nietosten läpi karhun jäljessä metsään. Turhaan varoitti ja uhkasi isä. Poika katosi puiden taa, eikä ollut nyt muuta neuvoa kuin lähettää Taneli ja kuski huimapään jälkeen. Hetki hetken perästä kului levottomassa odotuksessa, eikä Kustaata eikä miehiä näkynyt, ei kuulunut.

Näin onnistui Kustaalle saattaa Annalle talonpoikaisessa säädyssä harvoin tavattavan sivistyksen, joka tekikin hänen niin suloiseksi ja rakastettavaksi kanssa-käymisessään. Alussa hän rakasti Kustaata kaikella lapsellisella ystävyydellä, vaan vähitellen muuttui ystävyys molemmin puolin rakkaudeksi, ja he vannoivat toistansa ikuisesti rakastaa ja toisellensa uskolliset olla.

»Nimeksi on ajateltu Kustaata...?» lisäsi emäntä aran kysyvästi. »Se on hyvin ajateltu», vastasi Uutela. Hän ei voinut olla nyökäyttämättä päätään tuolle kärsivälle vaimolle. Ja niin hän taas tyyntyi siitäkin. Mutta sinä päivänä, kun lapsi tuotiin kotiin, hänet valtasi uudelleen tuska ankarampi kuin koskaan ennen.

Elä onnellisena ja unohda minä, jos taidat. Muinaan rakastettu Kustaasi." "Ei, sinä olet vielä minun ikuisesti rakastettu Kustaani!" sanoi Anna ja lisäsi siihen surullisella äänellä: "Onko se mahdollista! Onko isäni saattanut sanoa semmoisen valheen? Minä tahdon vielä tänä ehtoona mennä tervehtämään Kustaata ja sanoa hänelle kaikki, kaikki!"

Sinä et ole oikein tarkastellut Kustaata. Hän on sievä ja lempeä mies. Katsoppas vaan hänen kauneita, sinisiä silmiänsä. Viides kohtaus. Kas niin, rohkeasti eteenpäin vaan. Tosiaan sinä olet oikein soman näköinen. KUSTAA. Voitto! minä joudun koko maailman nauruksi. Tuossa hän onkin. Katso kuinka kaunis! Komea vartalo, jalo muoto. Luullakseni täti jo häntä neuvottelee.

Totta puhut, nuori ystäväni; ihan niin hän kirjoitti. Jumala siunatkoon jaloa kuningasta Kaarle Kustaata! Hänestä ei ole muuta kuin hyvää sanomista ja kuumassa hän lienee tänäkin hetkenä! Hm ... kyllä kai hän teki mitä taisi. Eikä hänen luottamuksensa meihin Wiipurilaisiin pidä tuleman häpeälle sen vakaasti uskallan sanoa! Peijakas sentään!

Turha kysymys! Hän jo kyllä aavisti, kuka se oli. Nuoren sotilaan sävyisyys vietteli hovimestarin harhaan ja hän kävi niin rohkeaksi, että tarttui Kustaata kaulukseen heittääkseen hänet ulos ovesta. Te vintiö, te yöjuoksija, sanoi hän, uskallatteko tulla uhkaamaan armollista kreivitärtä? Te lurjus! Te miehistä mitättömin! Kyllä minä opetan...

Niin, puhukaa! No, sehän on rehellinen asia. Parilla sanalla, me tulimme pyytämään teiltä lupaa ja aseita Lupaa ja aseita? Mitä varten? On tullut Ruotsista huhu, että Taalain rahvas on noussut kapinaan ja marssii kuningas Kustaata vastaan. Niinkö? Taalain rahvas? Niin kertoo huhu, ja se kuuluu olevan totta. No, jos niin olisi asia, mitä Taalain miesten kapina teihin kuuluu? Me tahdomme mukaan!

Erittäinkin kunnioittaa hän suuresti vanhaa kuningas Kustaata. Jos nyt voidaan todistaa, että sama kuningas Kustaa kuolinvuoteellaan katuen julisti lutherinopin harhaopiksi, että hän luopui siitä ja kirosi uskonpuhdistuksen, ja että hän määräsi nuoremman poikansa, paavinuskoon taipuvaisen Juhanan, aikanaan korjaamaan isänsä tekemän suuren erehdyksen... Mitä uskallat puhua? huudahti Messenius.

Päivän Sana

rannehiat

Muut Etsivät