Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Myrskyiset tuulet, tunkeutuessaan tästä Suomenlahden kapeimmasta kurkusta, puhdistavat ilmaa ja murentavat jäitä. Suomenmaan monenlaisista luonnonihanuuksista ei puutu Helsingissä edes erämaan jylhyys. Mitä eräs Franskalainen kirjailija 30 vuotta takaperin lausui, että "Helsingissä vaan on yksi askel sivistyksen ja erämaan välillä", se on vielä tätä nykyäkin totta.
Vaikka toisen pahantekijän huomio oli täysin kiintynyt hänen omaan pulaansa Kirstin hurjasti kiristäessä häntä kurkusta, niin näki hän kuitenkin silmäpielestään tämän mustan kummituksen ilmestyvän kuin murhanenkelin ja käyvän hänen toverinsa kimppuun. Hänestä Kroof oli härkää suurempi. Huohottaen ja kiroten hän riistäytyi irti; ja sysäten Kirstin melkein pöydän poikki syöksyi hän mökistä ulos.
Mutta Antti ei välittänyt rovastista mitään, avopäin ja paidan hihat käärittyinä yläpuolelle kyynärpäiden höylätä kuosmitti arkun sivulautoja ja rovastin kyselyihin vastasi vain »on» ja »ei» eikä päätäänkään kääntänyt työpaikastaan muualle, hartiavoimin vain puski pitkäpäistä höyläänsä ja korkealle syöksyivät lastut höylän kurkusta.
Poika, joka oli vanhin sisaruksista, meni heti nurin koiran hyökätessä. Yhdestä kurkusta rupesivat kaikki lapset täyttä väkeänsä parkumaan. Kun Matti kuuli huoneesen tuon hätähuudon, tormasi hän suin päin ulos. Silmänräpäyksessä selvisi hänelle vaaran suuruus, ja hän tormasi koiraan käsiksi ja sai oitis sitä hännästä kiinni.
ESKO. Terve ja raitis! Mikä onnen hetki! Mutta ottaispa mun peijakas, jos rupeisit minua laillisesti hakemaan! ANTRES. En minä rupee. ESKO. Kiristää toista kurkusta, se on pedon tapaista, ja tarvitsisinpa loittiini aika lailla. Ei haittaisi se yhtään. Mutta minä rukoilen sinua, elä vie minua keräjiin tästä asiasta! ANTRES. En minä vie, en minä vie. ESKO. Sinä kunnon mies! Mitä maksan sinulle?
Minä mielelläni uhraisin vasemman käteni saadakseni kuristaa oikealla kurkusta. Siitä mitä kuulin keskustelustanne keisarin kanssa, syntyi minussa toivo, että te voisitte auttaa." Hän epäili. Minä näin, että hänen naissydämmensä vastusti ihmisen jättämistä gillotinille. "Toussac tai Lesage", sanoi Savary. "Niin, se on hänen ainoa pelastuksensa", sammalsi Sibylle.
Sen viimeisen tuomion päivä kun tänäpäivänä on valjennut, niin sielläpä nyt erotelkoot lampaat ja vuohet omiin karjoihinsa. Aunon kurkusta näkyi taas menevän pala alas. Hän pyyhkäisi taas esiliinallaan silmäinsä aluksia ja sanoi:
"Mikä sinä olet miehiäsi?" kysäisi Matti viimein. Mies ei vastannut mitään, katseli vaan alaspäin. "Oletko sinä veljeni Jussi?" kysyi Matti taas. Jotain myöntävää murinaa kuului miehen kurkusta ja hän aikoi kääntyä pois. Vaan Matti ei häntä enää päästänyt, melkein väkivallalla laahasi hän Jussin sisälle, joka yhä nurisi ja pyysi päästä pois.
Rahat juotuans löi hän minua korvalle ja juoksi tiehensä kuin peto. Ja meidän välillä, Antres, on jotain vanhaa hapatusta myös. ANTRES. Elä kiristä minua kurkusta! ESKO. Herran Kiesus, kraatari! Mikko Vilkastus on täyttänyt sydämeni niin. ANTRES. Elä kiristä! ESKO. Tierätkös, kraatari. ANTRES. Tulkaat minua apuun! ESKO. Noin minä miehiä panen; katsos!
Te pelkurit", ärjäsi hän seuraajilleen, "miks'ette kaappaa häntä kurkusta kiinni ja kurista häntä?" Näin yllytettyinä konnat yhtä haavaa hyökkäsivät vanhuksen kimppuun. Hänen miekkansa iski yhden heistä kuoliaaksi. Toisen kävi samoin. Seuraavana silmänräpäyksenä kymmenkunta käsiä tarttui häneen. Silmänräpäys vielä ja hän olisi ollut kuoleman oma.
Päivän Sana
Muut Etsivät