Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Tähän nyt ovat ihmiset rakentaneet talon ja laittaneet siihen lavitsat ja tuolit ja pöydät ja uunit, siinä palaa valkea, ja tuoll' on heillä kahvit, kermat, sokerit ja kauniit kupit, ja kaikki se kannetaan koreasti pöydälle, ja kun menemme kauemmaksi, niin on sielläkin samallaisia ihmisiä ja taloja ja niissä kaikki niin hyvin järjestetty. Aivan kuin sadussa: 'avau säkki!"
Pian olivatkin nuot suolaheinän siemenillä täytetyt kupit tyhjinä ja kun syötävä oli loppunut, panivat he taasen kätensä ristiin ja äänettönnä kiittivät he kaikki siitä hyvästä, mitä he olivat saaneet nauttia. Kun he pääsivät syömästä, pantiin taasen pystyvalkea roihuamaan. Väki näytti olevan niin tyytyväisenä, kuin he olisivat syöneet lihavimman aterian, mitä eläissään olivat koskaan syöneet.
Hae kupit, Maiju! Maiju. Heti paikalla! Hän tukehtuu sinne, saatte nähdä ja mitä hyötyä hänestä sitte on ja kaikkea tuota! Loviisa. Ei, kyllä minä nyt menen pois. Heinonen. Mitä sinä huudat? Loviisa. Heinonen. Heiskasenko? Siitä ei tule mitään, eukkoseni! 16 kohtaus. Edelliset. Heiskanen. Tässä minä olen! Loviisa. Miten on kenkieni kanssa? Heiskanen. Hyvin!
Nyt emäntä mutisi jotain, että saa sitä kyllä rahattakin, kun se siksi tulee, ja aikoi kaataa Tiinalle omaan tyhjään kuppiinsa. »Ei», esti Ahlström, »teidän pitää ensinnä pestä kupit, näissä on poroja.» Emäntä jo suuttui: »Ei suinkaan sitä nyt niin kovin herroiksi.» »Herroiksi?... herroiksi?» nauroi Ahlström. »Kylläpähän sitä osataankin herroiksi!» »Sakoista ne rahat maksetaan.»
Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan tuopit tuolta maalta, Kannut mailta kaukaisilta, Puolehen punaisen pöyän, Päähän pitkän pintalauan. Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan tuoppihin olutta, Kaikki kannut mettä täynnä, Kupit kukkurakuvulle, Va'it varpalaitehille.
Kenen juuttaan siellä on tarvis kurkuilla, sanoi hän vihaisesti, vaan ei ruvennut siitä ottamaan tarkempaa selkoa. Maija oli ollut keittämässä kihlajaiskahvia ja toi kamariin, kun isäntäkin tuli sinne ulkoa lauhtuneemmalla mielellä. Joukolla joivat he ensin yhdet kupit, mutta sitten otti talon mies putelin pöytään, jolloin vaimoväki heitti tämän kamarin ja sulhanen meni niiden mukana.
Jaakko kantoi jo edeltäpäin sinne ne vähäiset talouden kapineet, mitä heillä oli, ja laittoi ne järjestykseen. Hän oli välitöillään tehnyt pienen, sievän hyllyn ja asettanut sen takka-seinälle. Siihen asetti Jaakko kupit järjestykseen ja pienen, sievän kauhan, jonka hän myös oli tehnyt. Muutoin oli hän pesnyt ja siistinyt huoneet.
Hän oli kattanut pöydän, järestänyt kupit ja pannut leipää valkoiselle ruokaliinalle ja keitti siinä kahvia tohtorille. Minä menin liikutettuna hänen luoksensa. "Ilse, kuinka voit niin tehdä? Kuinka se on mahdollista täänkaltaisena hetkenä?" huudahdin minä suuttuneena ja toruen.
Kun oli keitto keitettynä, saatu kattilat tulelta, jopa saalis saatettihin, käpylintu käytettihin päähän pitkän pintapöyän kultaisihin kuppiloihin simoa sirettämähän, olosia ottamahan. Petäjäst' oli pöytä tehty, va'it vaskesta valettu, lusikkaiset hopeasta, veitset kullasta kuvattu. Kupit kaikki kukkusilla, va'it varpelaitasilla metsän mieliantehia, salon kullan saalihia.
Moniaita minuutteja myöhemmin tuli palvelustyttö sisään tuoden teekeittimen ja kupit; asetettuansa ne pöydälle meni hän ikkunan luo. Kenelm vetäysi varjoon, piika sulki ikkunanluukut ja laski akuttimet alas tuo hiljaisen kodin mukavuus katosi katsojan näkyvistä. Kenelm oli hyvin ihmeissään. Mihin oli Lily joutunut? Oliko hän todella poissa kotoa?
Päivän Sana
Muut Etsivät