Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Saavutettuaan samaadhi-tilan ihminen on tullut yhdeksi kuolemattomista. Hän ei ole nyt niinkuin muut ihmiset, joilla on kaipuu kuolemattomuuteen ja hämärä muisto entisestä taivaselämästään.
Kuta enempi me tutkimme omaa sydäntämme, sitä selvemmin ymmärrämme me, että usko kuolemattomuuteen tuo luja, innokas, henki maailmassa todistettu päätelmä, että toinen tila löytyy tämän jälkeen tulee sekavammaksi samassa suhteessa, kuin me poistumme luonnontunteesta ja menemme miettimisen alalle. Tätä tulee "hengellisesti päättää."
Koska "minä" sinusta merkitsee niin paljon, että kaikki on sen käsissä alkoi Henrik, mutta Gabriel keskeytti: Ei kaikki minä, mutta semmoinen erityinen, luonnollinen kuinka sanoisin. Niin, niin no jos se nyt merkitsee niin paljon, niin sinä siis uskot sielun kuolemattomuuteen?
Niin on meidän uskommekin kuolemattomuuteen miksi sitten puhdistamme tätä käsitystä niin kauan, ettei mitään muuta enää ole jälellä, kuin tyhjä sana? mitä sitten tarkoitamme meidän kuolemattomuudellamme, koska emme me saa ajatella mitään itsellemme, jota me saattaisimme kutsua luvalliseksi, elämisen tavaksi tämänkin elämän jälkeen?
Meillä on molemmilla samat alkutotuudet elämän ohjeina. Usko Jumalaan ja sielun kuolemattomuuteen. Minä en usko kumpaakaan. Agnes? En kumpaakaan. Lapsen kengät ovat minulta aikoja sitten hajonneet. Jäin sanattomaksi. En osannut muuta kuin katsoa häneen. Kas niin, hän nauroi, sinä jo heti teet suuret silmät. Nyt en enää tiedä, mitä meillä olisi yhteistä Elä ole noin juhlallinen, Liisi hyvä.
Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjotettu: Kuolema on nielty voitossa. Missä on sinun voittosi, kuolema?
Ma muistan ja se muisto nyt mun murtaa kuvanne hyvän, rakkaan, isällisen, kun eloss' ennen opetitte mulle inehmon kulun kuolemattomuuteen. Ma kuinka teitä tuosta kiitän, soipa on kieleltäin, niin kauan kuin ma elän. Mut mitä elämästäin ennustatte, kirjoitan, kätken naista varten, joka sen selittää, jos hänen luokseen saavun.
Ja tässä yhteydessä tahdomme muistuttaa seuraavista Paavalin lauseista, etteivät lukijat luulisi meidän puhuvan perättömiä: »Sillä tämän katoavaisen on pukeutuminen katoamattomuuteen ja tämän kuolevaisen oli pukeutuminen kuolemattomuuteen.
Tehkää niin, isäni, ja kiittäkää häntä hänen erinomaisista yrityksistään lähettää minut kuolemattomuuteen, vastasi Bernhard entisellä, ivallisella äänellään. Mutta jos isäni tahtoo kiittää sitä, joka on pysyttänyt minut maan päällä, niin miettikää jotakin palkintoa sille suomalaiselle noidalle, joka on ollut hoitajanani. En pidä noidista, mutta
Moitittava silmäys jumaloituu silmistä, loukkaava ajatus, jonka synkeä hetki vastaamme viskasi lemmityn huulilta, kohtaavat sinua musertavaisesti, niinkun taivahan salamat. Sinä hentoinen, kaino nunna, maallis-elämän vankilassa vapiseva, taivaasen ja kuolemattomuuteen kyynelten harson läpi katseleva! Sinä kärsit ja kuolet, ihmis-silmän huomaamatta kärsimistäsi!
Päivän Sana
Muut Etsivät