United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siellä satutte yhteen ja sitten..." Petronius mietti hiukan, heilautti kättään ja jatkoi: "Sitten ehkä jo koittaa parempi aika." "Kristus Lygiaa armahtakoon!" sanoi Vinitius. "Sinä puhut Siciliasta, mutta hän on sairas, ehkäpä kuolemaisillaan..." "No voimmehan saattaa hänet jonnekin likemmä. Puhdas ilma hänet parantaa, kun vain saamme hänet pois vankilasta.
Ja kun Morange oli tullut melkein mielettömänä sisään ja sanonut, että hänen vaimonsa oli kuolemaisillaan, oli hän tuntenut rikoksellisuuden kylmän hengähdyksen. Se oli rouva Rouchen luona, siellä oli Valérie kuolonkamppailussa. Morange tunsi luultavasti, että hänen täytyy antaa jokin selitys. Hän lopetti pitkän hiljaisuutensa, ja kuumeellinen into valtasi hänet.
En ole sinulle ennemmin kirjoittanut, sillä en tahtonut, että tekisit turhan matkan Pariisiin, koska minun itseni hetimmiten täytyy käydä Sinun luonasi. Minua on juuri kohdannut suuri onnettomuus ja olen kovassa pulassa. Vaimoni on kuolemaisillaan synnytettyään pikku tytön kolme päivää sitten ja minulla ei ole vähääkään rahaa.
"Onko totta, tohtori?" kysyi hän kiireesti, "Meyerheim...?" "On kuolemaisillaan", vastasi tohtori olkapäitään kohottaen sangen vakavasti. "Minä tulin vast'ikään hänen luotansa ja olen hyvin liikutettu kovin surkeasta kohtauksesta, joka minun täytyi nähdä. Kuoleva mies kiroillen julmasti itseään, hänen onneton vaimonsa tuskissaan väännellen käsiänsä, ja itkevä poika kauhea kohtaus."
Lukia ehkä arvaa syytä kapteenin kiini ottamiseen. Se oli seuraus provastin käynnistä Jolsan Leenan puheella. Provasti oli, näet, tavannut Leenan kuolemaisillaan.
Mutta silloin muistui mieleeni mitä äiti-vainajani oli sanonut, että kun joku on kuolemaisillaan, voi hän pelastua, jos joku uskaltaa mennä kirkkoon sydän-yön aikana ja kirjoittaa sairaan nimen alttaritaulun taakse. Minä ajattelin: sinä olet tuottanut surua ja kurjuutta sekä hänelle että lapselle; se, mikä olisi heille tullut, sen olet sinä tuhlannut.
Hän ajatteli itsekseen, että hänen vaimonsa oli kuolemaisillaan, ja tuo ajatus, että oli näkevä hänet, kohtaava hänen katseensa, synnytti hänessä semmoisen kauhun, että hän yht'äkkiä alkoi pelätä tulevansa löydetyksi piilopaikastaan ja pakoitetuksi tulemaan kotiin vaimonsa kuolinvuoteen luo, ja silloin hän pakeni vielä kauemmaksi metsään.
"Hän on meitä auttanut jo niin monta kertaa." "Kyllä hän vieläkin auttaa. Kuulepas, arvaapas mitä? Minulle johtui juuri mieleen hyvä ajatus. Se miesparka on kaiketi ihan kuolemaisillaan siellä kaupungin hirveässä kuumuudessa, hän kun on niin lihava. Me kutsumme hänet tänne sunnuntaina yhdessä Konkordia Riegelin kanssa." "Mitä siitä apua olisi?" "Sekin nyt oli kysymys.
"Stefan!" huudahdin ja oma valittava ääneni kuului niinkuin se olisi ollut jonkun, joka on kuolemaisillaan; "Stefan! oma poikani Stefan!" "Vaiti!" sanoi hän pannen kätensä suulleni, "vaiti! Sano heti tarvitsetko rahaa ja mene tiehesi. Päivälliskello soipi jo. Margery, sinun täytyy paikalla mennä, eikä koskaan enää takaisin tuloa ajatellakaan." "Eikö koskaan tulla takaisin, Stefan?" sanoin.
Mitään koko maailmassa ei ollut, jota hän ei voisi hylätä Jorin tähden. Hän olisi nyt vain halunnut jotenkin osoittaa tätä rakkauttaan. Hän rupesi kuvailemaan mielessään miten hän uhrautuisi. Hän näki Jorin sairaana, kuolemaisillaan ja hän istui Jorin vuoteen ääressä, hoiti ja valvoi ja rukoili ja paransi hänet rakkaudellaan.