Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
"Mutta minä kummastelen sitä todellakin, Ma'am" sanoi Peggotty. "Mikä on lennättänyt semmoisen henkilön päähäsi?" kysyi äitini. "Eikö löydy muita mailmassa, joita sopisi ajatella?" "Minä en tiedä, mistä se tulee", arveli Peggotty, "jollei siitä, että olen tyhmä, mutta minun pääni ei voi koskaan noukkia ylös ja valita väkeänsä.
Ei sovi näin päin; huuto ja melu eivät tässä auta. Sanokaat paremmin hyvällä, Nikolai Jeremeitsh, mistä syystä te minua vainootte? Miksi tahdotte tuhoani? No puhukaa nyt, puhukaa!" "En minä tässä rupea teidän kanssanne juttelemaan", vastasi pääkonttoristi vähän levotonna. "Eikä minulla ole aikaakaan. Yhtä minä vaan kummastelen.
Nyt, kun hän on ruvennut jälleen kaikkiin vanhoihin askareihinsa, kummastelen minä enemmän, kuin ennen, kuinka olemme tulleet toimeen ilman häntä. Hän puhuu niin levollisesti paostansa luostarista ja ylimäisestä matkastansa maakunnassa, kuin se olisi ollut helppo ja aivan jokapäiväinen tapaus. Hän kertoo, että jokainen näytti olevan halukas auttamaan häntä ja pitämään huolta hänestä.
Minä tunnustan kuitenkin, ettei täti Agnesin läsnä-olo, luullakseni, juuri paranna järjestystä Evan perheessä. Hän ei havaitse aivan äkkiä mitään perisynnin jälkiä Evan lapsissa, kun minä päinvastoin kummastelen, kuinka niin hyvä ja erinomainen ihminen, kuin Eva, on saanut lapsia, jotka ovat niin paljon muitten ihmisten vieläpä minunkin lasten kaltaisia.
Minusta on kovasti vastahakoista, vakuutan teille, Copperfield, sekaantua näin ikävään seikkaan, mutta niinkuin nyt on, otamme kaikki osaa semmoiseen asiaan, joka ei saisi olla. Tätä minä tarkoitin, Sir, sillä kertaa, kuin ette ymmärtäneet minua". Minä kummastelen nyt, kun muistan hänen katsantonsa, etten tarttunut hänen kaulukseensa ja koettanut pudistaa henkeä hänen ruumiistansa.
Nyt olen näkevinäni vartalossakin ja pään asennossa jotain tuttua ja yhtäläistä. Kutsun hänet luokseni, hän kavahtaa kaulaani, istuutuu polvelleni, suutelee otsaani ja pitää päätäni käsiensä välissä, niinkuin hän tietäisi, mitä minä kaipaan ja mitä minä ajattelen. Minä kummastelen, mistä hän arvaa olla juuri noin, kuin minä tahdonkin. Niin, mutta miksi sinä olet niin surullinen, vastaa hän.
Kummastelen, ken on hänet uudestaan kastanut? Mutta miksi muutit pois majurilta? Brita. En tahtonut elää piian unhotettua elämää, sillä minulla on toiveita paljon. Miksi sinä sitte olet mennyt kaartiin? Tuomas. En voinut kauemmin kärsiä elämää majurilla! Siellä ei saanut muuta kuin selkäänsä aamusta iltaan asti, senvuoksi otin eron ja rupesin kaartilaiseksi. Brita. No, onko nyt parempi sitte?
Moniaat kysyivät Herra Kappalaista tästä asiasta, koska hän kävi heitä katselemassa. Mutta hän vastasi heille ja sanoi: »Minä varsin kummastelen, ettei kukaan teistä ole ajatellut sen oivallisen miehen päälle, joka teille jo on niin paljon hyvää hankkinut, joka on niin nerokas, niin ystävällinen ja niin toimelias. Minä meinaan Toivosta.
"Miss Betsey on epäilemättä sulkenut itsensä taloonsa merenrannikolla ja pysyy siellä. Ei ole missään tapauksessa luultavaa, että hän koskaan enää häiritsee meitä". "Ei!" mietti Peggotty. "Ei, ei se olekaan luultavaa. Minä kummastelen, jättäisikö hän, jos hän kuolisi, Davylle mitään?"
Unelma, kuinka he tulevat sisään Doran kanssa; kuinka kirkonpenkkien avaaja, niinkuin harjoituskersantti, järjestää meitä alttaritarhan edessä; kuinka myöskin silloin kummastelen, miksi penkkien avaajat aina ovat mitä rumimpia naisia vaan löytyy, ja onko se joku uskonnollinen pelko, että iloisuus turmiollisesti tarttuu, joka tekee tarpeelliseksi asettaa tämmöisiä etikka-astioita taivaan tielle.
Päivän Sana
Muut Etsivät