Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Yksi oli kumminkin, jonka mielialaa ei voinut arvata, nimittäin äiti. Tuntui kyllä kummalta, ettei äiti tietäisi sitä, minkä jokainen syrjäinen näkyi tietävän, mutta mitään merkkiä ei ollut tähän asti huomannut. Aliina rupesi heti kylästä palattuaan erityisen uteliaana tarkastelemaan äitiänsä, varsinkin kun sillä oli Vapulle jotain sanomista tai neuvomista. Mutta turhaan.
Kun Mabel palasi etsimään nais-toveriansa, tuntui hänestä kummalta, että muut olivat niin tyynellä mielin nyt, kun hänessä vallitsi semmoinen tunne, kuin elämän ja kuoleman edesvastaus olisi hänen hartioitaan painamassa.
Liian nopeasti puhui Edvard taas sen vuoksi että oli itsekin vasta äskettäin lukenut asiasta suuren ajattelijan Henry Georgen kirjoissa, ja että tämä kysymys koski hänen sisimpiä sydänasioitansa, joka yksin, niin kummalta kuin se kuuluukin, oli antanut hänelle siveellisen nousemisen voimaa. Moiset puheet herättivät Kinturissa kuitenkin luottamusta Edvardiin.
Hänestä näytti, että Uuno on eksymäisillään jonnekin raakaan, röyhkeään, herjaavaan maailmaan, ja että voisi häntä siitä vieläkin estää ja pidättää, jos oikein panisi siihen kaikki voimansa. Mutta kun Henrik heräsi ajatuksistaan, näytti hänestä kummalta, että hän oli saattanut noin ajatella Uunosta.
"Kuinka niin?" kysyin. "En ymmärrä, mitenkä se tuntuu niin kummalta. Jos vanha rovasti sattuu kuolemaan, ennenkuin minä ennätän sen kirkon rakentaa. Se olisi ensin pitänyt saada valmiiksi. Se on melkein unohtunut " "No, eihän se nyt sentään unohtune " "Kun on niin paljon muuta muistettavaa mutta samapa se, vaikka unohtuukin! Opin kai siellä Parisissa rakentamaan toisen ja paremman."
Mutta mistähän kummalta olikaan kimohevonen tullut talliin! eihän heillä tähän saakka ollut sellaista? Nyt kysyi vieras: "Ken se on, joka tässä vieressä laulaa?"
"Tuo tuntuu minusta hywin kummalta ... eihän kaswoissanne ole mitään ulkonaista haawaa", arweli lukkari. "Minä löinkin kaswoni pudotessani waan ruohokenttään ja sentähden ei tullut haawaa", selitti waimo. "No, sillä tawalla se on woinut olla mahdollista, mutta kowa tärähdys se on ollut, koska kaswot owat noin kowin turwottuneet.
'S stä Huhtikuun 18 päiwä' ... 'on, on ... toiselta tahi toiselta. Tuommoisia ajatuksia sujahteli salaman nopeudella aiwojeni läpi. Kun minä tulin warmaksi, että kirje todellakin oli jommalta kummalta neiti B ltä S stä, ei ollut minussa miestä heti sitä lukemaan. Minä wiskasin kirjeen pöydälle, painoin kädelläni polttawaa otsaani ja aloin käwellä lewottomasti edestakaisin huoneessani.
Venäjän Karjalasta: Kuule ensin, katso siitä, Kuinka kummalta näkyvi Tämänaikainen elämä: Miehet muutkin jos minäkin Piipun pohjilla pilaavat Suunsa seuvun semmoiseksi, Jott' on leukansa liassa, Parta paksussa porossa, Ihmestä iho sininen, Tupakasta turmeltuna.
"Morsiameni on ryöstetty Hovilaan, ja tahdon hänet pelastaa, menköön vaikka henkeni." "Tuo kuuluu kummalta", lausui ratsastaja, joka vieläkin oli selin kuutamoon, niin ettei hänen muotoaan voinut eroittaa. "Mitä morsiamesi voi Hovilassa" hän keskeytti puheensa, lisäten äkkiä: "oletko vakooja?" "Henkeni on teidän vallassanne, herra majuri.
Päivän Sana
Muut Etsivät