Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Hän kyllä tunsi jokaisen kyyhkysen ja pienimmänkin kananpoikasen nimen, vaikka ne Helkan tottumattomissa silmissä olivat kaikki yhdennäköisiä. Kaikki oli uutta ja hauskaa nähdä, ja kun oli kuljettu ympäri kaikkialla, yhdyttiin seuran toisiin jäseniin ja ruvettiin kaikin krokettia pelaamaan pihamaalla, joka portaitten edestä oli tasoitettu sileäksi kentäksi.
Sitten hän hyppäsi junaan ja tunsi itsensä irtaantuneeksi kaikesta mikä jäi taakse, jota hän jo sanoi entisyydeksi. Henrik seisoi vaunun etusella ja junan kiitäessä eteenpäin, peltojen ja niittyjen ja metsien lentäessä hänen ohitsensa, häneen tuli vanha mahtavuuden tunto. Se oli samaa kasvamisen ja oman voiman tuntoa kuin hänen silloin lyödessä krokettia. Ainoastaan toisesta syystä.
Niin että ainoastaan Hanna tiesi hänen vaan rauhan nimessä tahallaan luopuneen voitosta. Siitä saakka kuin Henrik ensin pyysi krokettia pelaamaan, mutta erittäin tämän pelin loppuessa Hanna koko ajan katseli häntä ja ihmetteli, koetti lähestyä ja tahtoi osoittaa erityistä ystävyyttä, mutta ei tiennyt mitä sanoa, kun Henrik ei ottanut häntä vastaan.
Hän virui ja ihmetteli, että hän oli elänyt tätä elämää, joka ei suinkaan ollut tapauksista rikas, maakauppias Brandtin vieraana kokonaisen kuukauden, vielä ajattelemattakaan kotiinlähtöä. Mitä kaikkia maaelämän huvia hän olikin tällä ajalla sulattanut. Hän oli purjehtinut, kalastanut ja kiivennyt vuorenhuipuille, pelannut krokettia ja juossut leskeä.
Semmoisia iloisia, pintapuolisia ja kevytmielisiä olentoja, joilla ei ole aavistustakaan elämän todellisista kärsimyksistä ja tuskin tuleekaan... Ja yhä ne vain pelaavat krokettia siellä Fribergin pihassa, vaikka jo hämärtää. Se Fannykin ... mitähän sillä nyt on niin hauskaa naurettavaa? Ja minun täytyy mennä yksin kotiini. Otan avaimen ovelta, heittäyn vuoteelleni ja olen onneton.
Yhä useammat vieraista alkoivat näyttää miettiväisiltä, ja kuin keskustelu oli aivan sammumaisillaan, nousi Strand ylös ja kiitti vieraitten puolesta isäntää ja emäntää runsaista Jumalan lahjoista, joita oli nautittu. Joukko tupakoivia herroja valtasi huvihuoneen; toiset asettuivat verandalle; muutamat nuorisosta alkoivat pelata krokettia suurella ruohokentällä. Knut oli tupakoivien joukossa.
Helmi oli aivan häpeissään, mutta nuoret herrat riensivät ottamaan hänen takkinsa ja Helmi unohti pian tukalan asemansa siitä ilosta, että herrat kilpailivat hänen takkinsa kantamisesta. Kun Luusooriin tulivat, alkoivat he krokettia lyödä ja sitä tehtyänsä vähän aikaa, rupesivat kahvia juomaan, ja sitten leikkivät taas siksi, että oli aika lähteä kotia.
Jos lyötiin krokettia tai erittäin jos jossain leikissä heitettiin arpaa, minä aina hävisin. No jokohan? sanoi Henrik epäilevästi nostaen päätänsä. Ei, ei, älä nyt luule että minä jotenkin säälin itseäni, sanoi Johannes valmiina hermostumaan, se on minun huomioni: aina minulle, ihan kuin tahallaan, ei onnistu. Se on ollut niin silmiinpistävää, niin tuntuvaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät