Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. toukokuuta 2025
Ota sitten koko kotka, vaan anna sen elää! sanoi Wappu tuskissansa. Jooseppi katseli häntä kummastellen. Mitä sinä ajattelet! Enhän tahdo ryöstää sinulta eläintä, johon sydämesi on niin kiintynyt. Ehkä minun joskus onnistuu vangita karhun-pentua, ja sen tuon sinulle, jotta seura tulisi täydellisemmäksi!
Kun hän oli asiansa sanonut, näytti perkeleellinen hymy vetävän kiini vaimon suuta ja miehen käsitti ehdoton väristys. "No, nytpä on kotka ollut hullu," puhkesi vaimo puheesen ivanaurulla; "ettekös tiedä, että petolinnut rakastavat aina loistavaa?
SOFIA: Se kaikki on samaa siellä suuressa valtakunnassa. Kysymys on vaan siitä, kuinka siirtää hänet pienistä oloista suuriin. Ja sinä näet, että hän nousee niinkuin kotka pilvien tasalle. LISBETA: Isä?! SOFIA: Yksi häneltä puuttuu. Hän ei tahdo tietää Luteruksesta eikä Kustaa Aadolfin sankaritöistä Saksanmaalla, juuri siitä, joka täyttää kaikkien tosiylimyksien mielen.
Tämän ravintolan nimi oli Kotka; se oli hyvin halpa majatalo, puoleksi talonpoikainen talo, puoleksi ravintola; pitkin sen ulkoseinää kulki pitkä kalteri ja rakennuksen keskustana oli suunnattoman suuri yhteinen huone, joka oli ladon kaltainen. Tämän huoneen yläpäässä oli suuri uuni, jossa paloi tuli.
Kaikkialla näkyy liikettä ja vilkasta kauppaa aina myöhään iltaan saakka, jolloin paikka taasen tulee tyhjäksi ja autioksi, pimeyden ja varjon kodoksi, missä haukka ja kotka, iibis, harmaa papukaija ja apina rauhassa voivat lentää, kirkua ja ulvoa.
Wappu oli saavuttanut tarkoituksensa, ei kukaan enää ajatellut häntä: talon pelastaminen oli vaikea työ ja kaikki kädet olivat siinä työssä. Nyt kotka oli häntä saavuttanut ja lensi niin jyrkästi alas hänen päällensä että se melkein oli syöstä Wappua katolta alas. Wappu painoi uskollisen eläimen rintaansa vasten ja vaipui uupuneena maahan.
Eihän syö, no tietää sen Ikävissä, kaivaten. Taas emännäll' on vieraita Niin paljon häät on talossa! Jo syö vieras entinen Vierell' istuu tyttären. Halki laajan Metsälaakson Lensi perho. "Onhan ihme", Kuiski kukka, "Lennät noin!" Halki ilman, Tuulten teitse Kiiti kotka. "Luojan luokse", Huokui honka, "Nouset noin!" Niinkuin taivaan Tanssitanner Leijui pilvi.
Niinkun siipirikkoinen kotka, äkkijyrkästi laukuillen ja uloslennoissaan keskeytyen myrskyssä liitelee kohisevain aaltojen päällä, niin hänenkin ajatuksensa mittailivat hänen myrskyisen elämänsä kirjavia näköaloja, elämän, joka oli täynnä verisiä taisteluja ja kummallisia seikkailuksia, mutta tahraamattoman sotilasmaineen jalostuttama ja kaunistama.
Nyt "Lampaan" isäntä astui esille. Kuuleppas! sanoi hän; nyt olen saanut tarpeeksi! Tyttö tuossa on kelpo tyttö vaimoni ja minä takaamme molemmat hänestä ja me emme salli että häntä solvaistaan. Sinä otat sanasi takaisin, minä käsken sinua, ymmärrätkös? Wappu nauroi taas. "Lampaan" isäntä, oletko ikinä kuullut että kotka antaa lampaan käskeä itseänsä?
Toinen hyle makasi liikkumatonna veressään, toinen oli sukkelaan heittäynyt mereen. Me korjasimme ensin hylkeen ja sitten oli meillä paljo vaivaa saadessamme tuo pahasisuinen kotka elävänä vangituksi. Kaksi luotia oli hylkeesen sattunut. Pekka ei ollut ymmärtänyt minua oikein, ja me olimme molemmat ampuneetkin samaa otusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät