Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Koko elin-aikanansa ei hän ollut nähnyt niin mahtavaa naisen hahmua ja hän tarvitsi hetken aikaa tointuaksensa. Ah, sanoi hän viimein mietittyänsä, sinä olet, kuin oikein ajattelen, Stromminger'in Wappu Kotka-Wappu? Niin olen! vastasi tyttö hengähtämättä. Oikeastaan ei minulla siis pitäisi olla mitään tekemistä sinun kanssasi! Miksi ei? kysyi Wappu ja vaaleni.
Vaan hetken kuluttua sanoi hän kuitenkin: Rikkaan Stromminger'in tytär, tuon, joka asuu Sonneplatte'lla Kotka-Wappu, te tiedätte on sytyttänyt isänsä taloa tuleen ja juoksee nyt kerjäten ympäri maata. Ah, mikä juttu se on? kysyivät veljekset kummastellen. Se taitaa olla kappale tytöksi! jatkoi Benedikt.
Sinä hetkenä Asra näytti niin suloiselle, että Wappu mustasukkaisuudessaan unhoitti vastata hänen tervehdykseensä. Silloin kuuli hän Asran lausuvan naapurilleen: Kuulkaa emäntä, tuolla meidän takanamme käy Kotka-Wappu, joka antoi lintunsa niin pahasti rääkätä Jooseppia. Nyt hän ei edes tervehdi minua enää ja minä olen kuitenkin rukoillut niin monta kertaa "isä-meidän" hänen edestänsä!
Oliko hän sitten peräti unohtanut mitä kunniansa vaati, koska kosijansa täytyi muistuttaa häntä siitä, hänen silmiensä edessä pimeni, oli niinkuin veri-aaltoja olisi syössyt yhteen hänen päänsä yli. Ja nostaen päätänsä ojensi hän itseänsä ja mittasi Jooseppia leimuavalla silmäyksellä. Oikein, huusi hän, sinä saat taistella. Sinunkin pitää tietää kuka Kotka-Wappu on.
Hän katsahti Joosepin puoleen ja rupesi taas askaroimaan tuvassa. Onko se todellakin Kotka-Wappu? kysyi nyt Asra saattajaltaan, ikäänkuin hän ei olisi voinut käsittää että pahassa huudossa oleva Wappu voisi olla niin hyvä. Tuskin voisi sitä uskoa, mutta sanoohan hän itse että niin on.
Hän ei huomannut että saattaja, pulska vuorivuohen ampuja, uhaten nosti nyrkkinsä häntä vastaan ja osoittaen häntä lausui vieraalle: Se on varmaankin Kotka-Wappu, joka tuolla ylhäällä seisoo, sillä tuommoiselle rinteelle niin likelle syvyyttä ei kukaan toinen tyttö uskalla mennä; katsokaa vaan, näyttää siltä kuin tuulen pitäisi la'asta hänet alas, mutta hän aina tekee toisin, kuin muut kristityt ihmiset.
Jos hän olisikin luopunut siitä, olisi se kuitenkin aina palannut hänen luo, ja että hän voisi tappaa tuota uskollista eläintä, se aatos ei hänen päähänsä pistänyt, tapahtui mitä tahansa. Nyt hän todellakin oli Kotka-Wappu, sillä hänen kohtalonsa oli nyt sidottu Kotkan kohtaloon.
Niin, epäilemättä hän ei heittäisi kultaansa oman onnensa nojaan ja Wappu nauroi niin kimakasti ja kamalasti, että kaiku vuoriloilta kuului valitushuudolle. Semmoinen kulta, joka kohta heittäytyy kaulaan, on tietysti paljoa mukavampi kuin se, josta ensin saapi taistella ja kentiesi häpeällä palata takaisin! Semmoinen kulta on itse ylpeälle Karhu-Joosepillekin mukavampi kuin Kotka-Wappu!
Jos taivas olisi auennut Wapulle ja helvetti Bincenz'ille niin olisi tuntunut juuri kuin nyt! Siis koko juttu Asrasta ei ollut totta, Jooseppi tuli Wapun luo hän tuli viiden vuoden tuskan ja surun jälkeen viimeinkin, viimeinkin! Sana oli sanottu tuuli vei sen riemulla eteenpäin, kaiku kertoi sen, valkoiset jäätiöt hymyilivät sille ilta-auringon hohteessa: Karhu-Jooseppi ja Kotka-Wappu tanssiin!
Wapun käytöksessä oli jotakin, joka voitti tuon väkevän miehen, uljaan karhun-tappajan, niin että hän teeskennellyllä huolimattomuudella otti pyssynsä, sanoen katkeralla pilkalla: No kernaasti minun puolestani! Saat rauhassa pitää koukkunokkasi. Se on luultavasti ainoa, minkä eläissäsi saat! Sillä sinä olet totta tosiaan Kotka-Wappu!
Päivän Sana
Muut Etsivät