Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Meidän pitää ottaa heidät kotiimme; mitä sitten, jos wirka jääkin, kunhan waan Mikko pelastuu. Ja Aina raukka sitten; eihän hän woi yksinänsä kantaa raskasta kuormaansa; hän nääntyy sen alle, mutta täällä me woisimme olla hänelle apuna ja lohdutuksena", ja monta muuta semmoista puhetta puheli Leena sairasta miestään hoitaessaan.
Minä taas kuvailen sitä aikaa, kun tämä häämatka jo on ohitse ja me olemme vihdoin asettuneet kotiimme.
Me emme saata heitä ottaa kotiimme, kuin yhdellä ehdolla, ja jos eiwät he siihen suostu, niin..." "
Sitten hän lisäsi: Olemme useita kertoja kohdanneet herra de Lamare'n, joka on kertonut meille teidän olevan sairaan. Emme ole tahtoneet enää viivytellä käydäksemme naapureina, näin aivan kursailematta, teitä tervehtimässä. Niinkuin näette tulimme ratsain. Muutoin oli minulla toissa päivänä ilo saada vastaan ottaa kotiimme äitinne rouva paronitar ja herra paroni.
Se näytti niin luonnolliselta, vaan kuitenkin niin unenkaltaiselta, että kummastuksen tunto katosi minusta, niinkuin tapahtuu unelmissa, ja minä menin hänen luokseen ja suutelin hänen otsaansa. "Kallis serkku Elsa, sinäkö se olet!" hän lausui. "Minä aioin huomenna kaikkein ensiksi tulla sinun luoksesi." Minkä rauhan tuo rakas, levollinen, sointuva ääni levitti meidän kotiimme jälleen!
Jos hän on noin tuttavallinen minun rouvani kanssa, ja tungettelee tänne kotiimme aivan kuin sukulainen tai läheinen ystävä, niin mitä kunnioitusta hänellä sitten enää voisi olla minuun opettajana? Tietysti lyöttäyntyisi vähitellen toveriksi minullekin. Sitäpaitsi on hän liian talonpoikainen, en katso häntä soveliaaksi seurakumppaniksi vaimolleni, en ollenkaan! Selma oli kuin puusta pudonnut.
Eikä ollut morsiushuonekaan kunnossa! "Ei mitään semmoisia temppuja tarvita", sanoi Sten vilkkaasti. "Me lähdemme aikaisin huomenna kotiimme!" "Aikaisinko huomenna!" Ja Malla-täti piteli käsillään päätänsä, saadakseen aivojensa sekamelskaa asettumaan. "Niin, sen minä sanon te saatatte minut ihan hulluksi. Eiväthän Alfhildin tavaratkaan ole vielä arkuissaan."
Hankkikaamme kotiimme esineitä, jotka kiinnittävät huomiota puoleensa, niin ystävämme unohtavat silmäillä huonekalujamme, sillä ihmiset eivät koskaan katsele huonekaluja, jos vain on muuta katsottavana.
Noin vuosi sen jälkeen kuin Dordi oli tullut meidän kotiimme, tulin tuntemaan vanhan suomalaisen, ns. Seimi-Jannen. Hän oli köyhäinhoitolaisena siinä tehtaassa, jossa veljeni ja minä asuimme vuokralla kesäaikoina.
Nyt aloimme pitää täällä karjamarkkinoita ja riemuitsimme täydestä sydämmestä, unohtaen maailman ja kaikki sen vainot, kunnes aurinko rupesi laskemaan ja nälkä alkoi muistuttaa meitä, että kuitenkin olimme maan päällä ja että nyt oli aika mennä kotiin. Tie, joka vei kotiimme, johti juuri naapuritalon pihan läpi. Tätä lähestyessämme oli "Kinkin-Känkki" jo meitä vastassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät