Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
(Kosiomiehen puoli.) Vuotas mie sanon sanasen, Virkan vierin sulholleni: Sulhokainen nuorukainen, Elä neitoa ihastu, Elä neion vaattehia; Elä ensi-illallasi, Tok' ei vielä toisellana! Kiitä huomenna hevoista, Vuonna toissa morsianta, Kolmanna kotivävyä, Itsiäsi et ikänä! Moni on neito naitaissa, Orpana otettaissa, Portto poisajettaessa, Luosku luovuteltaessa. Moni on kaakku kaunis päältä, Kovin kuorelta siliä, Vaan on sirkkoja sisässä, Akanoita alla kuoren. Mont' on kantoa kas'ella, Kaikk' ei koivun kantoloita;
Ja Elina kiitti häntä, vesissä silmin ja sanoi: "Jospa vähäisenkään tietäisin, ketä sinä armaana pidät, kyllä minä häntä polvillani rukoilisin heti viemään sinua kotiinsa." "Kiitos Taivaan Taatolle," vastasi Leena, "minä en ole kosiomiehen tarpeessa; tahdon kerran antaa käteni ja sydämeni vapaalle miehelle, mutta en koskaan pakolla.
Kohta tästä kolkan käännän, Kolkan käännän, toisen väännän Tästä tuhmasta tuvasta, Kamalasta kartanosta; Heitän tänne herttaseni, Tänne kaunoni kaotan; Suojelkohon suuri Jumala, Kaikkivalta varjelkohon, Ettei huomenna katuisi, Päivän päästä peljästyisi. Näitä outoja ovia, Veräjiä vierahia. Kosiomiehen ylistys. Kuules sie tuhannen vanha, Ja vanhin kosiomiesi!
Tahtoi vähän ujostuttaa se kosiomiehen pyytäminen. Antti mietti laiskana Vatasen kysymystä, muistellen missä se Romppasen kärrin aisa katkesi. Hän muisteli nyt Vataselle: »Siellähän se taisi Kärnän kujasilla katketa se Romppasen aisa...» »Kärnän kujasillakos se katkesikin!» ihmetteli Vatanen. »Kärnän», vahvistui nyt Ihalaisen muisto. Sitten ajoivat he taas ääneti.
Päivän Sana
Muut Etsivät