United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Unta mitä uneksuuvi Tuossa paimen? Unta ihanaa: Kumo taivaan aukeneevi, Alas astuu heljäst aukiost Enkel hamees hiilakkaassa, Kohden paimenta hän kiirehtii. Likenee hän murheen maata, Hopeaisten siipein sihinäl Hongan juurella hän seisoo Lempeänä luona paimenen, Kätensä hän laskee hienon Lapsen kiirehelle hempeäst, Kuiskaa hänen korvahansa Ilon ihanaisen sanoman: »Kuuli taivas tuskas äänen, Katsoi armiaasti puolehees; Ol siis rauhas, paimen pieni, Kohta löydät karjas kadonneen. Lähe tästä lounaisehen, Tuonne kohden koivumäkeä, Ilokeimon kunnahalle, Sanajalkaselle aholle.» Niin hän lausuu, taasen päätyy Ylös korkeuteen kiitämään; Aukion hän ennättäävi, Kirkkahaana päilyy kynnyksel; Katoo hän ja valo peittyy, Kumo taivaan ihanasti soi. Herää paimen huoveestansa, Kuni liekki ylös lentäen, Muistaa mitä lausui enkel Unen ihmeellisen muistan ain Rientää vasten lounatuulta Kohden Ilokeimon ahoa; Kuni leimaus hän kiitää, Eikä tunne taakkaa helmassaan. Kuuleevi hän kellon kaikun, Löytäävi hän karjan kultasen Kultamaalta mansikkaiselt, Sanajalkaselta aholta. Mikä hetki, ilon-hetki Iloheimos ijankaikkinen! Syleilee hän lehmiänsä Ilon polttavissa kyynelis, Katsoo ylös korkuutehen, Taivaan laupeutta ylistää. Kuni aurinkoisen viilu Tuolla loistaa honkain välistä, Niinpä loistaa lapsen kasvot Paimelassa kesä-iltana. Enhän tiedä, mihen vertaan Riemun paimenpiikasen. Ehkä naiseen, joka löytää Helmen kallihimman taivaan al; Tahi mieheen, joka astuu Ylös korkehimpaan kunniaan? Kehno heidän hekumansa Ilon rinnal tuossa paimenen. Autuaana astelee hän,