Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. lokakuuta 2025
Niin oli esim. hänen opettajallansa paljon vaivaa hänestä sentähden, ett'ei nuori prinssi tahtonut ollenkaan lukea latinaa. Hän ei oppinut sitä, ja kieli-oppia hän oikein vihasi. Viimein, koska kaikki viisaat neuvot olivat turhaan menneet, sanoi opettaja: "Hyvä, Teidän Korkeutenne, antakaa olla lukematta!
Näinpä tuonoin erään puhdasrotuisen Bourbonin prinssin juoksevan raitiovaunujen perässä! 'Ei ole sijaa! Prinssi ei hellittänyt. 'Johan minä sanoin sinulle, ukkoparka, ett'ei ole sijaa', huusi konduktööri. Silloin suuttui prinssi huomauttaen, että häntä oli puhuteltava arvonimellä 'teidän korkeutenne'. Ikävä kyllä ei sitä ainakaan puvusta voinut päättää.
Charlotte oli mykkänä säikähdyksestä vaipunut alas; loukkaus sattui häneen, ikäänkuin lyönti vasten silmiä sekä saattoi hänet hämmästyksestään. "Eikö hän milloinkaan olisi rakastanut?" kysyi hän. "Eikö teidän korkeutenne tiedä, mistä syystä hän vapaaehtoisesti meni kuolemaan?"
"Teidän korkeutenne olkoon vakuutettu, ettei minulla ole kuin yksi ajatus, teidän etunne ja kunnianne.
Kiirehtikäät kuningattaren luo ja kertokaat hänelle kaikki, mitä on tapahtunut. Minä menen Scherirah'n puheille." Kalifi palasi. "Antakaat minulle anteeksi, urhoollinen Scherirah; tämmöisinä aikoina minun ystäväni suonevat minulle anteeksi jonkun kohteliaisuuden virheen." "Teidän korkeutenne on liian hyvä." "Te näette, Scherirah, mistäpäin tuuli käy, te, urhoollinen sydän.
Kaikki nämät ovat katoovaisia; minua viettelee ainoastansa kuolemattomuus." "Mitä; kuolemattomuus?" kysyi prinssi kavalalla naurulla. "Oletteko kaiken muun hyvän päälliseksi tullut jumaliseksi, minun ihanimpani? Sanokaa toki, mikä kuolemattomuus teitä viettelee. Min' en ymmärrä teitä." "Antakaa anteeksi, Teidän Korkeutenne!" sanoi Voltaire innollisesti.
"Pyhän ristiretken ruhtinaallisen neuvoston käskystä", vastasi ritari. "Ja kuinka kukaan tohti tuonlaista käskyä antaa, kun minä joka en liene vähä-arvoisin neuvoston jäsenistä olin tuosta tietämättä?" "Minun asiani, teidän korkeutenne", sanoi skotlantilainen, "ei ollut tuonlaisia erityisseikkoja tutkia.
"Minulla on tämä annettava Teidän Korkeudellenne," sanoi Klairon, aukasi vaippansa ja ojensi hänelle koriste-korinsa. "No, mikä se on?" kysyi kreivi. "Teidän Korkeutenne! Siinä ovat ne muistot, joilla teidän ystävyytenne ja hyvyytenne ovat kunnioittaneet minua jo seitsemäntoista vuotta, ja jotka minä tänä päivänä olen pakoitettu antamaan takaisin." "Minkä tähden pakoitettu?" kysyi kreivi.
GLOSTER. Crossby-placeen; Sa siellä tapaat meidät molemmat. BUCKINGHAM. Mut' mit' on meidän tehtävä, jos näemme, Ett' ei lord Hastings suostu tuumaamme? GLOSTER. Pää poikki! jotakin on päätettävä: Ja kun min' olen kuningas, niin sinä Herefordin kreivikunnan saat ja kaiken Kuningas-vainaan irtaan omaisuuden. BUCKINGHAM. Vetoan korkeutenne lupaukseen. GLOSTER. Ja mielisuosilla se täytetään.
Oletteko te Bertelsköld? kuiskasi hän. Se on hyvä; antakaa minun nyt kuolla. Ei, vastasi Bertelsköld. Ruotsin tulevalla kuningattarella on muutakin tekemistä. Suvaitkaa, teidän korkeutenne, istuutua hevoseni selkään; minä talutan sen pappilaan, joka ei ole kaukana. Ruhtinatar ei vastannut ... hän puristi auttajansa kättä, joka koetti irroittautua.
Päivän Sana
Muut Etsivät