Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. marraskuuta 2025
Saksalaista emäntäänsä hän tapasi vielä silloin tällöin, samoin Trudchenia ja tämän sulhasta, jotka hiljaa, mutta varmasti vaelsivat kohti hääilojaan. Hekään eivät enää Johannesta vähintäkään liikuttaneet. Eräänä yönä tapahtui hänelle kuitenkin jotakin ihmeellistä. Hän heräsi siihen, että hänen ovellensa hiljaa koputettiin.
Oliko nyt viimeinen isku lipsahtava syrjään? oliko Torger kuollessansa kiroova sitä, mikä on ollut hänen elämänsä paras puoli, kiroova sitä, mitä hänen sukunsa miespolvesta miespolveen on rakentanut häneen asti? Silloin koputettiin ovea niin kumman kovasti. Kari säpsähti, meni ovellepäin ja rupesi avaamaan, mutta jäikin hämmästyneenä oveen seisomaan ja luiskahti sitte ulos.
Pastori istui huoneessaan valmistamassa saarnaansa sunnuntaiksi, kun ovelle koputettiin ja sisään astui ylioppilas, aivan palavissaan. "Herra pastori, onko totta, että te olette lähettäneet tyttärenne kaupunkiin?" kysyi hän kohta, unohtaen sanoa hyvänpäivänkin. Pastori kääntyi hämmästyneenä. "Niin, se on totta", vastasi hän, katsahtaen ihmetellen ylioppilaasen. "Onko se mahdollista?
Nyt täytyi vain elää. Nyt täytyi vain nauttia ja unohtaa. Ja olla kaiken yhteiskunnallisen ulkopuolella. Mutta eräänä aamuna ilmestyi vapaaherra Carp heidän hotelliinsa. Johannes heräsi siihen, että koputettiin heidän ovelleen. Edeskäypä se oli, joka tuli ilmoittamaan, että joku tahtoi tavata herraa. Liisakin heräsi siihen ja säikähti hirveästi.
Hän oli noussut pöydästä muiden kera, avannut takkinsa, pistänyt kädet housuntaskuihin ja käveli nyt vihellellen edestakaisin lattialla... Ainoa laatuaan tuo Sinikka-rouva! Olisi hauska tietää, millaisia hänen miehensä ja miehensä tytär olivat... Hän oli seisahtunut ikkunan eteen. Ovelle koputettiin. Sisään! sanoi hän taakseen katsomatta. Anteeksi, että häiritsen... Ovi aukeni varovaisesti.
"Pappi meni horroksiin uudestaan, mutta kuullessaan toisen kerran kolkutettavan, heräsi hän taas ja meni vieläkin palvelijaansa huutamaan, mutta tämä vaan kääntyi vuoteellansa vannoen että pappi oli erehtynyt. Hän puolestansa ei ollut mitään kuullut. "Pappi palasi vuoteellensa, mutta nyt koputettiin jälleen. " Jean, huusi hän, oletko tullut kuuroksi, vai onko minun korvissani vikaa?
Minä astun iloisena uppoavaankin laivaan, kuin sinä komennat.» »Isä, tarkemmin ajatellen oli tämä mellakka sentään onneksi » Palvelija ilmoitti, että kaksi herraa pyysi saada puhua Holtin kanssa.» »Käske heitä tulemaan tänne.» Kohta sen jälkeen koputettiin. Holt meni ovelle. » Iltaa», kuului ulkoa matala ääni. »Voisiko saada puhutella teitä, Holt?» Holt tirkisti, kumarsi, tirkisti ja kumarsi.
Gabriellen riisuutuessa koputettiin ovelle ja kun hän avasi sen: näkyi raosta kahdet pienet, sievät tytönkasvot ja kaksi melkein samallaista ääntä kysyi: "Bella. joko nukut?" "En suinkaan, tulkaa sisään", vastasi Gabrielle, minkä jälkeen tytöt varovasti sulkivat oven ja tulla tipsuttelivat huoneesen.
Niin sitä ryypättiin ja juotiin, kunnes Kalenius nukkui Grönbergin hienonpuoleiselle salonkisohvalle, Stenforsin vielä jaksaessa istua ja rallattaa pöydän päällä kuojullaan. Silloin koputettiin ovelle. Stenfors ähkyi ja karjui jotain siihen tapaan, ettei saa tulla sisään. Sieltä tuli suuri mies paksussa turkissa. Stenfors ei hyvin kyennyt enää tuoliltaan nousemaan.
Ja jälleen unohtui kynä käteen ja silmä tyhjää ilmaa tuijottamaan. Kerran hänen näin istuessaan ja elämänsä lähintä tulevaisuutta tuumiessaan koputettiin hiljaa hänen ovelleen. Trudchen se oli, joka tuli kysymään, oliko tohtorin lampussa öljyä. Hän ei ollut muka aamulla muistanut täyttää sitä. Oli, lampussa oli öljyä. Hänen äitinsä oli nähtävästi aamulla täyttänyt sen.
Päivän Sana
Muut Etsivät