Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Kyllä minä ne tunnen." Rovasti oli joukkoinensa juuri ruvennut päivälliselle, kun Asarias uudestaan kopisteli huoneissa. "Usko pois; se on siellä taas", sanoi rovasti rouvallensa. "Eihän toki. Sinä liioittelet aina!" Asarias aukasi juuri silloin ruokahuoneen ovea ja pyysi pyydettäväänsä.
Mutta teidän luvallanne kysyen, mikä on nimenne, herra?" "Nimeni on Arvelin, lääketiedettä lukenut filosofian kandidaati ja matkustan tätä tietä, sanoakseni professori Malmilta terveisiä." "Kiitoksia, kiitoksia! astukaa sisälle tehkää niin hyvin! miten se olikaan?" "Kandidaati Arvelin," vastasi matkustaja ja kopisteli lunta jaloistaan; "vaikka arvonimiä kyllä ei tarvita."
Mikko kopisteli piippuaan ja latasi uudestaan. »Missä vaari on? Onko taas makuulle joutunut, vai?» Kuului joutuneen. Oli ollut ojalla ja siellä kastellut jalkansa ja tullut yhtäkkiä niin ettei tiedä mihin panna. »Vai niin. Huonoksi se on käynyt vaari. Saa nähdä kuinka kauan kestänee.» »Huono on.
Aivan tuo nyt täyttää lumella, mihin hitunenkaan sopinee, sanoi Mikko ja katseli sitä saaviaan, jossa piti olla vettä. Se oli kukkurina lunta. Siinä nietosta lapioidessa oli tuisku täyttänyt saavin lumella. Malla päähuivistaan kopisteli lunta ja sanoi: Täksi olen elänyt, mutta enpä totta tosiaan ole kummempaan sattunut. Kun ihan silmät ja korvat täyttää lumella!
Niinhän sitä sanotaankin, että viitenä, kuutena syksyinen yö, seitsennä kesäinen päivä. Mikko meni sitten aittaan, toi sieltä suuren kontin, katseli sen sisusta ja viilekkeitä, kopisteli sitä pirttiin kävellessään, jotta siitä karisisi joutavat roskat. Pirttiin tultuaan hän sanoi: Mitähän sitä tähän konttiin saataisiin sopimaan semmoista, mitä ensiksi tarvitaan.
"Ruskean viasta ei paljo ole lukua, vähä järsii vaan ... toisella kulmahampaalla". "Ja Liinukka myöskin pyrkii vaan toiselle sivulle tietä." Jälleen muutama sakea savu piipusta. Kapteeni kynsäsi korvallistaan. "Jos joku sen osaisi parantaa, niin kyllä minä ainakin." Hän ahneesti veteli savuja. Tohtori kopisteli piipustaan perät pois.
Koti-ikävä alkoi tyttöjä vaivata ja Samppakin kopisteli piippuaan lähtevän näköisenä. Taitaa nämä meidän pienet kirkkomiehet jo kiirehtiä kotiin, sanoi Reeta. Hyvästi nyt emäntä ja paljon kiitoksia. Ei niin vähät kannata kiitellä. Mutta jos vähänkin soveltuu, niin käykää toki koko joukolla meillä kylässä, kun ollaan vähän omaisiakin, kehoitti emäntä. Sitten heitettiin erojaishyvästit.
»Siellä arvon taitaa Holpainen nyt tulla», lausui Mari, kun joku jalkojaan kopisteli porstuassa. Hän se oli ja Heiskanen, Tiina Katrin mies. »Kylläpä sinä viivyit», sanoi Mari, »saitko edes lippua?» Holpainen antoi hänelle valkoisen kokoonkäännetyn paperipalasen. Mari aukaisi ja katsoi kirjoitusta sisässä; kun hän ei siitä kumminkaan saanut selvää, antoi hän lipun takaisin Holpaiselle.
Sisareni puuhaili pienen vakkasen siivoamisessa se oli kerjuuvakkaseni. Sen pohjalta otti hän ryvettyneen paperin, kopisteli töryn pois, levitteli puhtaampaa paperia pohjalle ja laitteli nuorasta uuden sangan, kun alkuperäinen puusanka oli jo aikoja sitten luopunut palveluksestaan. Tällä aikaa sonnustin minä itseäni matkaan.
Joku kopisteli lunta jaloistaan kyökin porstuassa. »Kukahan tulee?» ajatteli Iiri, mutta ei kuitenkaan noussut katsomaan, sillä olihan Leena kyökissä. Matamin kamarin ja kyökin välinen ovi kävi, ja nytpä syntyi vilkas puhe matamin kamarissa. Iiri kuuli vain, että matami sanoi: »Vai niin, onko itse patrunessakin kyllä tullaan! Sano nyt vain suuret kiitokset ruustinnalle. Hyvästi, hyvästi!»
Päivän Sana
Muut Etsivät