Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Kahdensadan virstan päässä Omskista on suuria suolajärviä. Se joka tahtoo nähdä sen vaivan ja hakea suolaa, saa sitä täältä ottaa järvenpohjasta niin paljo kuin vaan tahtoo ilmaiseksi. Jos maksaa kaksi kopeekkaa puudasta, niin saa sitä valmiiksi kuivattuna paikalla. Tämä suola ei ole niin valkoista kuin mitä meillä Suomessa on, mutta erittäin hyvää. Ennenkuin sitä voi käyttää, on se pestävä.
Oli, näet, matkalla korttipelissä hävinnyt kolme ruplaa seitsemänkymmentä yhdeksän kopeekkaa ja siitä harmi. Piru! äksysi hän itsekseen, vihaisena. Eukko, Annushka, kielevä kun oli, ehätti ennen ukkoa, Durnjakinia, selitti asiansa, valitti, että Iivana on häntä suudellut. No mitä sitte jos suuteli? hönkäisi siihen pristavi äkeästi, sillä hän oli pahalla päällä.
Hänellä vaimoineen oli yhteinen turkki ja sekin oli jo pahanpäiväiseksi kulunut; jo toista vuotta oli hän hommassa saada lampaan nahkoja uudeksi turkiksi. Syksyksi saikin suutarimme vähän rahoja kokoon: kolmen ruplan seteli oli akalla arkun pohjalla ja viisi ruplaa ja kaksikymmentä kopeekkaa oli lainattu kylän talonpojille. Niinpä eräänä aamuna lähteekin suutarimme kirkonkylään turkin hankintaan.
Priita sai "juomarahaa" 25 kopeekkaa; hän olisi mielellään katsellut, mitä siitä peräksi oli tuleva; mutta portaille saavuttua oli herra lyhyesti sanonut: mene nyt klihtaamaan! Ja mitäs Priita muuta taisi, kuin mennä?
Pitkää aikaa keskusteluun heillä ei ollut, sillä Viipurin läänin kuvernööri ilmoitti, ettei hän sallisi kokouksen kestää päivää kauempaa. Eräs valiokunta, jonka puheenjohtajana oli Miljukov, sepitti kehoituksen kansalle: älkää antako hallitukselle yhtäkään kopeekkaa älkääkä yhtäkään sotamiestä, ennenkuin kansaneduskunta kutsutaan kokoon.
Niin jalka mittaeli tietä, ajatukset elämää. Jo samana iltana olin Lampalan hovin portilla. Siinä pihalla käveli vanha harmaahapsi herra. Kysyin häneltä: Otatteko nikkarintyöhön, niinkuin on kerrottu? Otan, jos on oppinut. Osaatko tehdä myöpeliä? Osaan. Osaatko vanhaa korjata? Osaan. Astu sitte kampsuinesi tupaan! Seuraavana päivänä kävin työhön, rupla kaksikymmentä kopeekkaa päivältä palkkaa.
Tuli siitä suutari kirkonkylään ja poikkesi yhden talonpojan taloon, eipä ollutkaan kotona, akka lupasi viikolla lähettää äijän tuomaan rahoja, mutta nyt ei antanut rahaa; kävi siitä toisen luo mies vannoo, ettei ole rahaa; kaksikymmentä kopeekkaa oli kaikkiaan rahaa, ne nyt vaan pisti kouraan saappaittensa korjuusta. Silloin suutari arveli ottaa turkikset velaksi.
Sen voi aina löytää. Dvoranskin kadulle, vastasi hän ajurille: 30 kopeekkaa, en maksa koskaan enempää. Teidän ylhäisyytenne, tehkää hyvin. Nöyrin palvelijanne. Jos voin olla jotenkin avuksi, asuntoni on Dvornikofin talo Dvoranskin kadulla, se ei ole vaikea muistaa. Ja ystävällisesti kumartaen hän ajoi pois. Keskustelu puheenjohtajan kanssa ja raikas ilma vähän rauhoittivat Nehljudofia.
Simo kylläkin tahtoi selittää vaimolleen juoneensa vaan kaksikymmentä kopeekkaa ja kertoa, missä ja kuinka tuon vieraan kohtasi; mutta Martta ei suo hänelle sananvuoroa, sanat tulvailevat parittain hänen suustansa. Mitä jo kymmenen vuotta sitten tapahtui, senkin nyt laulaa kuuluville. Martta toimitti ja puhui puhumistaan; viimein kohahti Simon luo ja tempasi häntä hihasta.
Saadakseni selvää onko ketään suomalaista niissä kylissä missä käyn, lupaan minä tavallisesti 20 kopeekkaa sille, joka minulle voi tuoda jonkun luteerilaisen. Kun kerran saan kiinni yhteen, niin hän tuo kyllä sitten kaikki muut.
Päivän Sana
Muut Etsivät