Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Tuo pitkä, pitkä yö näytti yhtä kolkolta ja toivottomalta, kuin koskaan, eikä mikään päivän enne ilmestynyt mustalla taivaalla. Commons'iin lähtiessäni käskin erittäin Mrs. Crupp'in jättää akkunat auki, että arki-huoneeni tuuleentuisi ja puhdistuisi hänen läsnä-olostaan. Minä joudun vankeuteen. Minä en nähnyt sen koommin Uriah'ta, ennenkuin sinä päivänä, jona Agnes jätti kaupungin.
Ainoastaan yksi asia oli hänelle selvä, nimittäin että Lind oli saanut silmänsä auki hänen suhteensa! Rejer alkoi pitää tarkasti silmällä perämiestä; hän ei todellakaan enää ollut itsensä kaltainen! Ihmiset eivät saaneet kuulla hauskaa sanaa häneltä... Ja muutoin oli se aina hän, jolla oli joku leikkisana heitettävä heille, silloinkuin elämä tuntui kolkolta; hän tahtoi sen käymään kuin tanssin.
Häntä ei ollenkaan haluttanut mennä alas äitinsä luo, joka oli käynyt lepäämään, ja hän aikoi lähteä kävelemään, mutta maisema näytti niin kolkolta, että alakuloisuus alkoi painostaa hänen sydäntään jo pelkästä silmäyksestä ulos ikkunasta. Silloin huomasi hän, ettei hänellä ollut enää mitään tehtävää, ei koskaan enää mitään.
Mutta tie tuohon onnelaan oli itsensäkieltäymyksen ja uhrautumisen tie, ja liian kolkolta tuntui kääntyä sille nyt, juuri kun elämä vast'ikään oli eteen auennut, kun paras nuoruuden aika oli käsissä. Mitä Eevi näin itsekseen ajatteli, sitä ei hän uskonut kenellekään muulle, kirjoitti vain pitkiä kirjeitä Hanna-tädille ja sai pitkiä, sydämellisiä vastauksia.
EERIKKI. Eipä asia taida viivytyksestäkään parantua. Jää luoksemme Eerikki veljeni, sillä kovimpa kolkolta tuntuu, jos noin lähdet. Minä minä suostun, sillä eihän Antti nyt enää olekkaan köyhä. LIINA. Isä, sinä siis suostut? Saanko kutsua Antin tänne? Tässä olen Liina. HEISKANEN. Ottakaa toisenne, lapset! Me ihmiset emme näemmä voi itse kohtaloitamme määritellä. Olkaa onnelliset koko elämänne.
Kummako siis, jos miehelle kerran juolahti mieleen yksinäisyytensä, kummako, jos maailma tuntui hänestä kolkolta, tyhjältä? Sentähden kysäsikin kellonsoittaja itseltään: "miksi minun täytyy olla yksin, vaikka veden kaloillakin sanotaan olevan kumppaninsa?"
Niin no mitä minä sille voin, että minusta näyttää kolkolta? Kas niin, nyt ei puhuta enää siitä asiasta. Se on kumma, että aina kun ruvetaan puhumaan tulevaisuudesta, joudumme riitaan. Eihän sitä yhtään tiedä, mitä tapahtuu edes viikon perästä, ja me kun jo puhumme lapsista ja maatiloista. No ja ole nyt niinkuin ennenkin. Anna kätes tänne näin, Alarik! Alarik!
Neljä kuukautta sain vielä asua vanhassa kodissani; isän arenti-aika kesti näet ristinpäivään saakka ja uusi arentimies oli silloin vasta paikalle tuleva. Olisin heti voinut lähteä, jos olisin tahtonut, mutta kuka silloin olisi hoitanut kartanoa ja pitänyt huolta sekä ulko- että sisä-töistä? Olin iloinen jäämään, vaikka paikka tuntui kolkolta isän pois mentyä.
Siellä oli kylmä; liian aikaista oli vielä sytyttää tulta hellaan päivällistä varten ... kaikki oli paikoillaan ja valmiina ja kiiltävää, tuntui melkein kolkolta. Häntä hieman värisytti ja palelsi. Hän vilkaisi eteiseen. Oli siellä vieraita, konttorissa, oven edessä näkyi märkiä jälkiä; hän ei voinut mennä Jakobinkaan luokse!...
"Hyvästi isä ja äiti", sanoi Martti ja lähti, pieni vaatekääry kainalossa, jonka hän oli jo varalta ennen kokoillut. Kyyneltulva virtasi nyt Martin silmistä, eikähän tuo kumma ollutkaan, jos vaan harkitsemme kaikki asianhaarat. Maailma tuntui hänestä nyt niin kolkolta, tyhjältä ja autiolta ja maailman ihmiset kavaloilta, ilkeöiltä pettureilta, joille ei ollut mitään pyhää.
Päivän Sana
Muut Etsivät