Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025


Homēroksen laivoissa oli kantta ainoastaan kokassa ja peräkeulassa; tämän paikan mukaan näyttää siltä kuin peräkeulan kansi olisi ollut kovin lyhyt, koska perämiehen paikka ei ollut siinä, vaan sen edessä olevalla eri kohokkeella. Ei ole kuitenkaan aivan varmaa, mitä laivan osia eri termeillä tarkoitetaan. Patrokleia.

»Siellä se on minullakin, loitolla täältä, tuo Suomen surullinen taivaanranta, pohjatuuli paneutuu juuri levolle, laineet lipattavat purren laitaan, purjeet tuskin vetävät, ja Anna istuu kokassa, selin minuun, hyräillen hiukan.» »Lopetin tähän eilen. En nyt tahdo pitemmältä kertoa näistä mielialojeni aina samanlaisista vaihteluista.

Minä hyppäsin ylös ja yritin auttaa, mutta koko yritykseni jäi sikseen, kun isäntä virkkoi: "Kyllä nyt on parasta että maisteri pysyy kokassa!" Kiivaasti tekivät miehet raskasta työtään. Ei kykene moiseen toimeen se, jolla ei ole vuosikausien harjaantumista siinä. Kerrassaan ankara työ!

Ympäristö sitä ainakin tuntui kuuntelevan ja siihen osaakin ottavan. Kuinka kirkkaasti muisti hän tuon sunnuntai-illan isänsä kotona ennen, kun hän istui venheen kokassa rannassa ja haaveillen tarkasteli tyynen veden pintaa, mihin kuvastui koko äärettömän korkea taivaan kupukansi!

Niin, koska tuli uusi aika puheeksi, niin saanen tässä höyryvenheen suurta selkää kyntäessä ja jättäessään kirkonkylän kirkkoineen sinne niemeensä pienenemään, esittää muutamia mietteitä, jotka tulivat mieleeni istuessani siinä »Wellamon» kokassa.

Olet väsynyt, sanoi Marja hellästi. En ole. Sinulla oli, rakas, kova ottelu koskessa ... minä vain mukavasti venheen pohjalla viruin. Laitan sinulle vuoteen venheen kokkaan. Laitatko? Laita samalla itsellesikin. En kuin sinulle ... että oikein saisit levätä rauhassa, rakas. Laitahan sitten. Shemeikka nukkuu venheen kokassa.

Puolet kokassa olevista miehistä kavahti seisoalleen, kun olivat tulleet 150 jalan päähän, ja tartuttuaan pitkiin tupsuilla koristettuihin keihäisinsä ja kilpihinsä, alkoivat uhaten heiluttaa niitä.

Lato lahden pohjassa niityllä töllöttää suu auki ja vielä enemmän perällään kuin ennen. Otanpa tuosta lumpeita ja hauvinkukkia pikku siskolle, joka niitä aina pyytää tuomaan. Ollappa se nyt itse tuossa kokassa ottamassa, niin olisi sillä hauska. Ei tiedä sisar, ei tiedä kukaan, missä tämä poika menee. Eivät tietäisi tulla ottamaan, vaikka meloisin maailman laitaan.

Tämä meni kokkaan ja toi sieltä olutpullon. Mutta kun asevelvollinen sen huomasi, käski hän tuomaan pari kolme yhdellä tiellä. Kapteeni toi, ja kun masinisti, joka nukkui kokassa, rasvariivettä päänsä alla, oli herätetty, vetäytyivät kaikki neljä salonkiin ja painoivat oven tarkasti kiinni jälkeensä.

Minulle purjenuorat, huusi Agnes, tarttukaa te peräsimeen, ja laskekaa vene irti! Antti heräsi ja teki niinkuin hän käski. Mutta osaatteko te? Hän asetteli köydet Agnesille käteen ja neuvoi kuinka hänen tuli menetellä. Purjeet pullistuivat, vene kallistui ja meni huristen ulos järvelle, vesi sirisi kokassa. Kuinka hauskaa! huudahti Agnes.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät