Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Taikka, tälle ei ole mitään sanomista, sanon hänen miehellensä, että olen heittiö, olen petkuttanut häntä. Perinnön kanssa menettelen niin, että totuus tulee tunnustetuksi. Sanon hänelle, Katjushalle, että olen heittiö, että olen syyllinen hänen edessään ja teen kaikki mitä voin helpoittaakseni hänen kohtaloansa. Niin, tahdon tavata häntä ja pyytää, että hän antaisi minulle anteeksi.»
Hän ajatteli, kumma kyllä, usein neekerien tilaa ja suri heidän kohtaloansa. Eräänä päivänä hän puhui siitä isänsä kanssa. Oli ilta ja S:t Claire istui verannalla. Hän oli kutsunut Evan luokseen antaakseen hänelle erään ostamansa kipsikuvan. Mutta hän peljästyi nähdessään lapsen luonnottoman kirkkaat silmät ja hehkuvat posket. "Eva lemmikkini, kuinka voit?
Hän olisi tahtonut kysellä; mutta aina kun hän katsoi ylös, joutui hän hämille. Leiv ajatteli Alfhildia ja kovaa kohtaloansa. Tuolla se näkyi Dalen talo, ystävällisenä ja lämpimänä rotkossa kahden tunturin välissä; aurinko kirkkaasti valaisi kartanon ja talon. Siellä sisällä hän istuu, ajatteli Leiv, ja kaipaus viilteli ja poltti hänen rintaansa.
Miihkali piti ajatuksensa ominaan ja vastasi levollisesti: »Se on Jumalan kädessä eikä kukaan sitä tiedä, mutta ei kukaan saa myöskään pois torjutuksi kohtaloansa eikä valituksi toista. Jos minä kuolen, niin muistele ilolla lapsuutemme aikaa ja sovita isäni minun muistoni kanssa.»
"Ihminen voi kuolla ainoastaan yhden kerran." "Kuka voi taistella kohtaloansa vastaan?" "Kohtalomme on Jumalan kädessä!" näin hänelle eri haaroilta vastattiin. "Hyvä! Paikoillenne", sanoi Uledi. "Te olette miehiä!" huudahti Frank, ihastuneena ajatellessaan kohta leiriin pääsevänsä. "Bismillah! "Bismillah!" kertoi miehistö ja souti sitte pois ystävällisestä lahdesta.
Tuontuostakin kääntyivät kumminkin ajatukset isään ja äitiin. Rolf oli ollut kummankin sairasvuoteen vieressä, ja hänen uskoansa oli kauan lämmittänyt heistä lähtenyt valo. Rolfin isä oli sortunut äkkiä, niinkuin hän itsekin nyt oli sortuva. Häneltä oli jäänyt leski ja kuusi lasta ilman mitään varoja hänellä kyllä olisi ollut syytä nureksia kohtaloansa, joka tempasi hänet pois niin aikaisin.
Segebaden piti ehdotusta hyvänä, ja nuoret miehet koettivat sitten kaikin mokomin saada naisen käsiinsä, kysyäksensä häneltä kohtaloansa. Mutta hän oli poistunut kreivin luota ja koko tienoilta. Kolme päivää oli kulunut aselevon päättymisestä, mutta Lascya ei vielä näkynyt ja pidettiin varmana, että tuskin hän liikkuu rajamailla.
Aurinko kävi veripunaiseksi, taivas tummentui, hiekka tuiskui rajusti, ja vaikeroiva tuuli alkoi vonkua, puuskaten yhä polttavampaa, yhä tuhoisempaa lämmintänsä. Pilgrimi ei voinut kauemmin kestää. Usko, rohkeus, luottamus poistuivat samalla kuin hänen puuttuvat voimansa. Hän ei taistellut enää kohtaloansa vastaan, hän heittäytyi epätoivoon ja kuolemaan.
Minua pudistuttaa, mutta en voi kääntää silmiäni pois lautasta, jolla ystäväni kulkee tuntematonta kohtaloansa kohden. Joku huutaa taas iloisesti: "se kääntyy rantaan päin!" "Se kääntyy, se kääntyy", kertovat useat äänet. Minusta näyttää siltä kuin ystäväni haamu näkyisi nyt äskeistä selvemmin. Kuluu joku silmänräpäys ja selvästi näen ystäväni lautan jo muuttaneen vähän alkuperäistä suuntaansa.
Kapteeni oli ilmeisesti saada raivokohtauksensa. Mutta Kerttu ehti ennen. Viisi minuuttia oli kulunut. Hän heittäytyi suulleen maahan, pani kasvonsa käsivarsien päälle ja alkoi päätänsä heilutellen ääneensä itkeä, surkeasti voivotellen lasten ja hänen omaa kohtaloansa, kun nyt jo ihmiset melkein sylkevät heitä, ja paljon muuta semmoista sanoi, mitä vaan saattoi kiireessä keksiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät