Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. toukokuuta 2025


HANNA. Ens' kerran rakastajan kaulassa, Se tiedä. Oi, onko lemmen syleilys näin lämmin, Näin hienoo, sulohista hekumaa! Mi polento nyt metsän kohinassa? Ei metsässä, vaan korvissain se on, Kun sydämmeni loiskinan kuulen. olet sulhasein! PAULI. morsiamein! Sun päätökses ol' uljas. HANNA. Mutta usko, Mit' ilmoitan.

Haahmo, läsnäoleva henkinen olento, voipi seurata meitä sinne, johon kuolevaisen jalka ei voi astua, se voi seurata meitä keskellä tohuisan kaupungin melskettä, se voi puhua meidän kanssamme kovaäänisen puheen kohinassa, se voipi tulla luoksemme lukittujen ovien läpi, kun istumme yksin räiskyvän tulennoksen edessä, se voi meitä neuvoa, elähyttää ja innostuttaa.

Toisella sukupolvella ei ole muuta kuin muutama harva ilmajuuri, joka heiluu tuulessa, irtikiskottuna vanhempain vanhasta kodista, heidän kielensä on sulava tuohon suureen kielivirtaan ruotsalaisten sointuvan musikaalisen kielen on katkonainen englanninkieli tunkeva pois meidän romantilliset muistomme syöksevät uudet vaikutukset, uusi luominen poikkeen, samoinkuin sokerilehmus ja poppeli ovat tunkeneet pois muinaismaailman jättiläispalmut rautateiden kohinassa ei saa kuulla nimiä Engelbrecht ja Torstensson heidän suuruutensa ei kuulu uudesta luotuun maailmaan, vaan on eräs, jota vaan säilytetään; mutta sitävastoin on nimi Eriksson, hän, joka, ollessansa ruotsalainen luutnantti, teki kokeita Frösö'ssä Jemtlannissa oleskellessansa, hänet saattoivat hänen tuttavansa naurunalaiseksi kummallisena henkilönä hänen nimensä kohoo kolinasta eikä se katoa sillä se kuulun koko maailmalle.

En ole koskaan ennen kuullut niin kummallisia nimiä." "En minäkään", sanoi Sylvesteri. Samassa kävi tuima talvituuli kahteen korkeaan aivan lähellä olevaan honkaan, ja niiden pimeissä latvoissa syntyi kova kohina, ja lapset kuulivat kohinassa kummallisia sanoja. "Seisotko vielä, Rutimo veikkoni?" sanoi toinen hongista.

Vähitellen ne kuitenkin jokapäiväisen elämän tohinassa ja kohinassa haihtuivat mielestä. Oli lokakuun keskiväli. Lehdet kellastuneina putoilivat puista; tuuli lennätteli niitä sinne tänne. Iiri oli jo poissa uudessa kodissaan, mutta Hely vielä Seppälässä. Tuolla hän juuri tuli, sanko kädessä, vettä hakemaan.

Roosa huomasi sen sitä paremmin, kun hän varsin hyvin tiesi, että hän itse, jos hänellä olisi ollut varoja käytettävinä, olisi ehkä ylellisesti koreillut kauneilla ja komeilla vaatteilla; ainakin sanoi hän raskaan atlassivaatteen kohinassa olevan runollisuutta, musiikkia, jota kyllä, kuten muutakin runollisuutta ja musiikkia, eivät kaikki ymmärrä eivätkä kuulekaan.

Kaksi nousi puuta nuorta saman luontonsa luvalla, saalaina saman elämän. Kasvoi kaksi lemmen lasta alla auringon ikuisen, kohinassa aarnikorven. Mik' oli luotu miehen alku, se oli Arjaksi sanottu, mikä miehen kainalohon, sen oli nimi Selinä. Tuntenut ei toinen toista.

Katsokaat: johan ankarassa korvessa, kuusien kohinassa retkeilemme. Niin he haastelivat keskenänsä, matkustaen halki synkeän salon. Mutta vähitellen yleni seutu ja heidän tiensä luikerteli ylös korkealle metsäiselle maalle, joka Teerimäeksi kutsuttiin.

"Tällaista on elämä: kuolon ajatuksia viuhkan löyhytyksien ohessa, epätoivo kotiljongin kohinassa", filosofeerasi tuo yhdeksäntoista vuotias, pieni, vaaleatukkainen pessimisti, jonka aivoissa viimeinen muoti lehti sekaantui kuolon mietteisiin, rakkauden unelmiin ja nimettömiin kuvailuihin elämän aloilta, jota hän ei vielä tuntenut muuta kuin aavistuksessaan ja kaipauksessaan.

Ei luonnolisesti maksanut vaivaa koettaa etsiä ruumiita, joten nykyisen ihmispolven vaarallisin konna ja sen etevin lain edustaja lepäävät ikuisiin aikoihin siellä alhaalla kiehuilevan veden ja suitsevan kuohun kamalassa kohinassa. Sveitsiläis-pojasta ei saatu vihiä; hän oli varmaankin joku Moriartyn lukuisista kätyreistä.

Päivän Sana

helsingissäkään

Muut Etsivät