United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eikö sinulla ole hauska? Ei. Mutta, hyvä neiti, sanoi herra Körner, vastahan ilta on alulla. Ette saa houkutella ystäväänne lähtemään. Hän on sitä paitse luvannut minulle kotiljongin eikä tahdo tietysti sanaansa syödä. Sanni painoi Siirin kättä poskeensa, kallisti päätänsä taakse ja loi ilostuneet silmänsä häneen. Ollaan vielä täällä.
Ja lupaan olla teille niin erinomaisen kiitollinen. HARLIN. Jos tietäisitte, kuinka tämä on vaikeata. Mutta minä tottelen teitä! SYLVI. Viktor mitä kuulen? Sinä tanssit kotiljongin hänen kanssansa? VIKTOR. Kun en saa tanssia sitä sinun kanssasi, Sylvi! SYLVI. Mutta minkätähden otat juuri hänet minun sijaani? Ota ennemmin joku toinen. Anni Vidgren esimerkiksi? Ja sitten sinä olet niin iloinen
Halusta olen koko illan teidän nöyrin palvelijanne, ja pidän itseäni onnellisena, jos suvaitsette antaa minulle käskyjä. Mitä ruhtinattareni siis määrää ensi tehtäväkseni? KARIN. Että tanssitte kotiljongin minun kanssani tänä iltana. VIKTOR. Kotiljongin ? KARIN. Te epäilette? Ehkä olette jo pyytänyt toista? VIKTOR. En, en suinkaan.
Täti tahtoo olla ensimmäisiä, jotka hyvästi jättävät, niin että minä kotiljongin aikana olen alituisessa jännityksessä siitä, että hän tulisi minua tahtomaan pois. Sitte minua kuulustetaan; vaan nyt en enää teekään sillä lailla kuin ensi kertoina kotiin ajaessamme, jolloin rupattelin hänelle kaikenlaiset, ja purkasin kaikki sydämmeni tunteet niin kuin minkähän kukkaron sisällön tädin syliin!
ELIN. Sinuunhan herra Hoving on rakastunut, Karin. Etkö muka tiedä? ANNI. Sh ! Elkää puhuko niin kovaa. VIKTOR. Säästät siis kotiljongin minulle, Sylvi? SYLVI. Sekä sen että kaikki franseessit lisäksi, jos niin tahdot. VIKTOR. Oi, kuinka mielelläni minä tahtoisin! Mutta pahaksi onneksi se ei käy päinsä. SYLVI. Minkätähden ei? VIKTOR. Sylvi kulta, ihmiset moittisivat meitä siitä.
"Tällaista on elämä: kuolon ajatuksia viuhkan löyhytyksien ohessa, epätoivo kotiljongin kohinassa", filosofeerasi tuo yhdeksäntoista vuotias, pieni, vaaleatukkainen pessimisti, jonka aivoissa viimeinen muoti lehti sekaantui kuolon mietteisiin, rakkauden unelmiin ja nimettömiin kuvailuihin elämän aloilta, jota hän ei vielä tuntenut muuta kuin aavistuksessaan ja kaipauksessaan.
VIKTOR. Hän oli oikeassa. SYLVI. Ah, nyt minulle valkenee! Sinä tanssit kotiljongin hänen Karin Löfbergin kanssa sen jälkeen kun minä olin lähtenyt. Hän heitti verkkonsa sinun eteesi ja sinä tartuit ansaan. Olit heti valmis pettämään minut. VIKTOR. Hyvästi, Sylvi ! Minun täytyy lähteä nyt. SYLVI. Eikö sinulla ole mitään muuta minulle sanottavaa? VIKTOR. Ei. nyt.