Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


"Jumalan vertainen, lapseni, ei voi yksikään ihminen olla," sanoi ukko, "mutta Hänen pyhää käskyänsä me voimme seurata, ja Hän on käskenyt meidän olla laupiaat, istukaa siis lähemmäs, nuori vaimo; asettukaa kaikki minun pöytääni, ja kun olette ravitut, niin sanokaa minulle, mistä olette tulleet, ja mikä onnettomuus on teiltä ryöstänyt huoneen ja kodon."

Hänen lapsuutensa kodon, hänen ystäviensä ja monien muinoin rakkaiden esineiden jälleen näkeminen oli lisäksi saanut aikaan sydämellisyyden, joka vaikutti että Sesilia heti tunsi itsensä niin tutuksi hänen kanssansa, ikäänkuin he eivät milloinkaan olisi olleet eroitetut, ja ilolla lupasi hän tulla Kaarlen omaksi, vaikka Sesilia itse, ja vielä enemmän Katariina rouva, huomasi hänen liian nuoreksi semmoisen siteen tekemiseen.

Vaikk'ei tuo vastaantulijain tomu ollutkaan juuri makeinta nieltävää, teki muiden ihmisten näkeminen kumminkin matkustuksen rattoisammaksi. Vihdoinkin loppui tuo mutkitteleva taival, ja matkalaiset pääsivät Helsingin-pitäjän kirkonkylään. Siinä seisoi tuo yksinkertainen Herran huone rauhallisena kuolleiden kodon keskellä, ja matkalaiset istahtivat tien viereen nurmelle hautuumaan lähellä.

Minä muistelen entisiä aikoja, muistelen kodon rauhaisia lehtoja, lumipyryjä ja pakkasia ja joulun kirkkoreisuja, muistelen joulukuusia ja kynttilöitä ja vaarini häitä loppiaisena. Minä ajattelen Aspelaa, ajattelen pastoria ja rovastia ja sitä, että he saarnaavat yhdennellä-toista hetkellä ja sittenkin kuuroille korville.

Minä olen kadottanut kaikki, vaimon, lapset, kodon ja hyvän isännän mitäpä olisikaan minulla enää jäljellä, jos en enää voisi luottaa taivaasenkaan?" "Mitä sitte teette," vastusti Cassy, "kuin se hirviö huomenna uudestaan uhkaa ja rääkkää teitä? Minä tunnen hänet ja minua kauhistaa jo ajatellakin, millä kaikilla keinoilla hän koettaa saada teidän mieltänne muuttumaan.

Oi, te tarvitsette pojan, jonka puoleen te, turvaton leski, voitte kallistaa väsyneen päänne... Sanokaa minulle vilpittömästi: luuletteko että minusta tulee hyvä poika?" "Ja te tarkoitatte siis..." "Niin, minä olen tunnustanut kaikki. Minä olen kyllästynyt tähän tyhjään nuoren miehen elämään ja tahdon rakentaa oman kodon ... mitä te sanotte?"

Omituinen tunne virtasi nuorukaisen rintaan nähdessään armaan lapsuutensa kodon. Hän toivoi vanhan vaarinsa nyt olevan siellä; ukko olisi sitte nähnyt, ettei nuorempi sukupolvi ollut vanhaa huonompi. Lukijasta on kai kummallista ja liioiteltua, että Kyösti kotonsa nähtyään tuli rohkeammaksi, mutta niin oli todellakin laita.

Martta kiitti Jumalaa, joka taasen oli hänelle uuden, turvallisen kodon antanut. Marienburgissa ei mitään Martalle muuttunut. Oma äitinsä ja isänsä, pastori Dant ja hänen puolisonsa lepäsivät maan povessa, vaan uuden isän, uuden äidin löysi Martta provasti Glyckissä ja hänen puolisossaan. Provasti puoleltansa havaitsi pian Martassa löytäneensä helmen.

Vain pari vuotta sitten hän oli samaa tietä matkustanut, ei silloin ollut näin oudolta tuntunut, näin vierailta kaikki seudut ja näin kylmiltä kaikki ihmiset, joita matkalla tapasi. Oliko hän jo ennättänyt kotonaan niin muuttua, niin vieroittua kaikesta, mikä oli kodon ulkopuolella, niin hennostua?

Hän järjesti kirjoituksia konttooriinsa, sekä lähetti samalla ilmoituksen ettei hänen huvimatkansa käsittäisi ainoasti Nürnbergiä ja Müncheniä, vaan aikoi hän paljon, paljon kauvemmaksi pois vielä kerran Roomaan ja Neapeliin eikä hän siis niin pian taasen olisi kodon paikkeilla.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät