Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Sitten sanoi Knut: »Mutta jos minä jään kotiin, niin minä tahdon hyödyttää.» Holt katsoi häneen kysyväisesti. »Kauppa ei minua, niinkuin tiedät, huvita. Mutta enkö minä voisi auttaa sinua tehtaissasi?» »Aivan varmaan, aivan varmaan,» Holt vastasi ja katsoi pitkään eteensä, »Minähän voin myös antaa sinun työmiehillesi lääkärinapua.» Holt katsoi melkein surumielisesti poikaansa.
Knut teki, minkä voi, saadakseen eloisuutta seuraan; mutta jotkut luulivat tietävänsä, ett'ei hän ollut niin iloinen, kuin oletteli.
Knut oli oikea mies, hän oli nyt yli kolmenkymmenen, oli talon- ja maanomistaja ja vaalimiehille tunnettu: hänen ei arvattavasti tarvinnut kunnallisvirkojen eikä juhlapäivällisten kautta kulkea politilliseen valtaan. Kysymys oli vaan siitä, oliko hän pysynyt demokraattisissa mielipiteissään ja tahtoiko hän uhrata aikaa ja voimia pieneen sotaan pienessä kaupungissa.
Aina on hän minulle kieltäytynyt . Mutta niin ei enää saa olla! Auttakaa minua, Olaf Skaktavl! Minä? Se ei ole tarpeellista, jos te vain Kuulkaa minua, herra valtaneuvos! Mitä tiedätte, täytyy teidän tietää perinpohjin. Ja teidänkin, vanha, uskollinen ystävä! Olkoon siis! Te muistutitte minulle sitä onnetonta päivää, jolloin Knut Alfinpoika Orlossa surmattiin.
Järkähtämättömällä varmuudella hän tarjoili hurjia taruja matkakumppanilleen, joka otti kaikki vastaan somalla kohteliaalla hymyllä. Kirsikkamarjanaiset söivät marjojaan, nakkelivat luut järveen ja alkoivat puhua uudesta kihlauksesta. Knut oli ottanut Kornelian kirjan ja selaili sitä. Se oli nimeltä »Lähetyskuvia». Hän katsoi Korneliaan. »Jaksatteko te todellakin lukea tätä?»
Knut istuutui asuinhuoneeseen. Pietari käsitti, että hän mieluummin tahtoi olla yksin ja meni konttoriinsa. Hän istuutui pöytänsä ääreen ja katsoa tuijotti kirjaansa, kastoi kynäänsä lakkaamatta musteeseen ja piirusteli kuvioita imupaperille.
Siinä hän virui ja ajatteli vierasta miestä, jota hänen ei ensinkään olisi pitänyt huomata eikä kuunnella. Hän alkoi rukoilla iltarukoustaan hyvin innokkaasti. Hän rukoili useita muitakin rukouksia hän tunsi tarvitsevansa puhdistua tämän yhtymisen jälkeen. Knut oli muuttunut.
Lue sinä käsität kohta, ettei mikään järkevä kauppias » Knut keskeytti hänet. »Olkoon menneeksi. Minä uskon sinua mielelläni. Mutta onko ketään tässä kaupungissa, joka tahtoo auttaa sinua?» »Minun asemani ei peloittaisi ketään.» »Sinun asemasi. Mutta sinä itse. He eivät luota sinuun.» »Ne, jotka voisivat auttaa, ovat minun verivihollisiani.» »Isä myö ja maksa.»
»Mitä kummia on tapahtunut, Knut?» »Hän sittenkin herätti sinut?» »Ei, mutta me heräsimme, kuin katuovea avattiin. Mitä tämä merkitsee?» Knut syleili häntä kiivaasti. »Että minä olen onneton ihminen, Pietari.» »Rakas ystävä, mitä on tapahtunut?» Knut kertoi. Toinen istui äänettömänä ja kauhistuneena, kuin hän oli lopettanut.
Terveisiä voin sanoa sinulle Torgerilta, sanoi hän. Kiitosta. Onko hän kipeänä? Hän on matkustanut pois. Vai niin. Hän ansaitsee isot rahat viulullansa naapurikylissä, sanoi Jon. Hän on soittanut kilpaa Lauraasenin ja Knut Hardingin kanssa ja vaihtanut polskia niiden kanssa. Hän oli reipas soittamaan. Minä kirjoitan hänelle huomenna. Saat sanoa terveisiä. Kiitos, sen teen. Hyvästi.
Päivän Sana
Muut Etsivät