Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
Mutta kun he yhä vaativat vastausta, ojensi hän itsensä, ja sanoi heille: »Joka teistä on synnitön, se heittäköön ensin häntä kivellä.» Jos nyt Jeesus olisi antanut toisen vastauksen ja sanonut heille jonkun rangaistuslajin, joka olisi lain mukaan ollut tähän rikostapaukseen sovitettava, niin kenen tahdon mukaan hän silloin olisi menetellyt?
Minä en toivo pääseväni everstiksi tahi amiraaliksi, tai parlamentin jäseneksi taikka kaupungin valtuusmieheksi; minä en toivo tulevani kuuluisaksi viisastelijana tai runoilijana tahi filosofina tahi malja-puhujana tahi kilpa-ampujana tai metsästäjänä. Minä olen siis ainoa katselija ja minulla ei ole enemmän tekemistä toimivan maailman kanssa kuin kivellä.
Tien vieressä, siinä jossa se poikkee Läävälahteen, istui kivellä voimakkaan näköinen mies, suora ja solakka kuin nuori petäjä, opettaja tunsi hänet Hukkasen isäntärengiksi; tämäpä kun näki heidän tuolla tavalla yhdessä tulevan, kavahti pystyyn ja jäi seisomaan niinkuin kiinni lumottuna: uhkaa ja surua ilmaisi koko hänen olentonsa.
Antero, joka on uuden tuttavamme nimi, lienee jo tuntia kauvemmin maannut sammaltuneella kivellä, kun yht'äkkiä läheisyydessä kulkevalta polulta kuului iloista laulua ja heti sen perästä näkyi useampia nuorukaisia, jotka, kädet ristissä toistensa niskoilla, muodostivat kiinteän junan ja säännöllisesti astuen lähestyivät.
Jos ne uskaltavat lähestyä kalliota, niin minä, juuri kun tulevat kovimpaan kuohuun, ruhjon niiden veneen murskaksi suurella kivellä." "Ah, isäni!" huokasi tyttö väännellen käsiänsä. "Niin, isäsi on puolalaisten hallussa," vastasi hän vähän ajan päästä. Tyttö tuijotti vaijeten kuohuvalle meren pinnalle, jolla vihollinen yhä lähestyi. "Maria!" sanoi Niilo, ja hänen silmänsä säihkyivät.
Tavallisesti nähtiin Jerikon istuvan erillään muista pojista jollakin kivellä nikartelemassa jotakin, mutta ei kukaan hänen tekeleistään voinut päättää, mitä hän aikoi sommikoida. Paitsi sitä koetteli poika kaikkia esineitä mitä vain käsiinsä sai, eikö niistä ääniä lähtisi. Ihmeellinen taito näkyi hänellä olevankin saamaan jonkunlaisia ääniä kappaleista, joista niitä ei luulisi ensinkään lähtevän.
Mutta kun Kasperi eräänä päivänä sattui kivellä nakkaamaan kuoliaaksi Jäykkälän ison oinaan, meni Jäykkälän isäntä heti Niemimäkelään ja ilmoitti siellä Kasperin isälle, mitä Kasperi oli tehnyt. "Se on sattunut tapahtumaan Kasperilta vahingossa; mitä te oinaastanne vaaditte? minä maksan", sanoi isäntä.
Pappi sekä punastui että kalpeni. Kenties tahdot minun kääntää, sanoi hän viimein pilkallisesti. Sitä en ajattele, mutta minä sanon sen, mikä totta on. Ja kun puhut Jesuksesta, niin kerro että hän siunasi pikkulapsia, että hän ei tahtonut heittää kivellä vaimoa, joka oli tehnyt huorin.
Hän päätti siis parhaaksi kävellä pitkin metsiä ja ihanoita seutuja. Siellä hän monta kertaa jollakin kivellä istuskellen mietiskeli. Mikä häntä nyt mahtoi vaivata, kun ei työkään enään sujunut käsissä! Kahden päivän perästä tuli Olli kaupungista. Hän toi sievän kulta sormuksen ja komean silkin. "Ohoh!" tuumi Taavetti silkin nähtyään, "no kyllä Leena sen sietääkin." "Hyvin hyvästi!" sanoi Olli.
Mutta vähän matkan päässä olisi talo, jossa asuisi ... tai sitä taloa ei olisi, vaan etempänä olisi kuninkaan linna, semmoisessa laaksossa hyvin synkässä metsässä, ja sieltä linnasta tulisi kuninkaan poika ja näkisi heidät, kun he siinä kivellä istuisivat ja laulaisivat ja kummallakin lintu kädellä, ja se kuninkaan poika... »No jopahan alkoi vyyhti juosta», sanoi äiti. Tosiaankin.
Päivän Sana
Muut Etsivät