Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. toukokuuta 2025
Sentähden pyydän nyt, että olisit hyvä, ja rupeaisit Sanakirjan täydellisyyttä vahvasti puoltamaan, ja antaisit kuta pikemmin, jonkun Lukkarin taikka muun ruveta kirjoittamaan suuresta Sanakirjastasi kaikki tarpeelliset sanat. Silloin kuin hän toisesta osasta kopioitsee, taidat Sinä itse työksennellä toisen osan kanssa.
ALLI: Johan Wilhelmistä tietysti. KERTTU: Ah, niin, niin: ilman mitään kipuja. ALLI: En minä nyt voi lähteä, kun sinä olet noin hermostunut. Minä jään kotiin. KERTTU: Ei, ei, kyllä sinun täytyy lähteä. He odottavat sinua. Eikä minua mikään vaivaa. Minä olen vain vähän väsynyt eilisen konsertin jälkeen. ALLI: Ja sitten rupeat sinä vielä kirjeitä kirjoittamaan!
Aina pyysi niin hartaasti minun pyytämään sinua hänelle kirjoittamaan; kyllä minä vien kirjeen Ainalle", kavaloitsi ja liehakoitsi Lillu. "Eikö Aina kirjoittanut teidän mukananne minulle?" kysyi Martti. "Voi, Martti kulta! eihän hän tohdi kirjoittaa.
»Onhan sitä hommaa ollut: puunhakkuuta, tanssiaisia, lumenluontia ja ristiäisiä. Minä olen ollut jätkänä, kotitöissä, kasakkana ja tiesi minä kaikkena. Olen minä aikonut käydä monastikin, vaan aina on sattunut estettä, Elsan rippipyhänä olin tulossa, vaan portilla tuli pari merimiehen akkaa ja pyysivät minua kirjoittamaan heille kirjettä, ja niin jäi silloinkin tulematta.
Mutta hän ei mistään keksinyt yhteyttä näitten muistojen ja sen arvoituksen välillä, jota hän turhaan koetti selvittää. Ennen illan hämärtymistä hän istuutui kirjoittamaan. Sinetöityään kirjeen hän kutsutti ratsupalvelijansa. Nuori Pekka tuli saapuville.
Minä kutsun kunnan miehet kokoon, ja lähde sinä viemään rovastille ilmoitusta, jotta hän sen ensi pyhänä kuuluttaa. Aioin tämän asian jättää tulevaksi vuodeksi, jolloin sinä kartanoni isäntänä ja luultavasti kunnan esimiehenä astut minun sijaani, mutta mitä se viivyttämisestäkään paranee. Kullakin ajalla on tehtävänsä.» »No se oli hyvä tuuma! Minä menen heti kirjoittamaan kuulutusta.»
"Siis on kirjoitus kaunis mutta kelpaako se myöskin käytännössä? Minun ilahuttaisi, jos niin olisi!" lausuin sammaltaen. "Vai niin, asia koski teihin enemmän, kuin luulin. Oletteko te tämän kirjoittanut?" "Olen." "Ja mitä tarkoitatte 'käytännöllä? Ettekö tyydy siihen, että äkkiä olette oppineet kirjoittamaan niin kauniisti ja kuten kirjoituksesta huomaa, myöskin sujuvasti ja nopeasti?"
Hän vetäytyi hallussaan olevaan pieneen kamariin, otti avaimen pois lukosta ja istui pöydän ääreen kirjoittamaan erokirjaa: "Entinen rakastettuni!
Kaksi vuotta oli nyt polonen erillään omaisistaan ollut. Muutaman kerran oli hän saanut komppanian kirjurin kirjoittamaan sinne kotiin muutamia riviä, mutta kotoa ei hän ollut sanaakaan saanut. Siellä ei kukaan kirjoittaa osannut. Elikö hänen äitinsä, oliko nuori vaimonsa terve, oliko siellä ehkä pienokainen isäänsä odottamassa siitä ei hän vuoden päiviin ollut mitään tietoja saanut.
Kuitenkaan ei hän ollut semmoinen mies, joka olisi työtä tehdessään joutunut pelkäksi aineellisuuden orjaksi, käsittämättä ihmisen korkeampaakin kutsumusta. Ei, waan hän oli jo pienestä poikasesta pitäin ahkera lukemaan ja urkkimaan kaikenlaisia hyödyllisiä tietoja; kirjoittamaan oppi hän myös jo nuorena, melkein niinkuin itseksensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät