Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Mutta kyllä minä sen sulle sanon, että tulevana talvena minä jo kirjoitan.» »Niinkö hyvin kuin minäkin?» »Jos ei nyt niinkään, niin ainakin vähän huonommin. Mutta katsele nyt sieltä tiskin alta mulle taas jotain paperia.» Kastori kumartui kaivamaan paperikasasta huonoimpia ja toimitti: »Kyllä sinä saat siinä tinaa syödä, ennenkuin sinä niin hyvin kirjoitat kuin minä.
HURMERINTA. Siitä hyvästä työstä minä olen ikuisesti oleva kiitollinen. HILLERI. Mutta se ei kuitenkaan riitä takaamaan minulle vahtimestarinvirkaani. Armas! Löysitkö sinä, Armas? Minä sinulle Eeva kirjoitan ja HILLERI. Ja se on oleva ensimäinen runo, jonka herra tirehtööri on kirjoittanut pankissa. Ja Hilleriä minä muistan. HILLERI. Ja herra pankkiiria minä säälin. NEITI SALMELA. Uh!
Minä lupaan sen, sanoi hän pannen erityistä painoa sanaan »minä», siinä uskossa kun nähtävästi oli että hänen rehellisyytensä, hänen sanansa oli kaikkein parhain tae. Parasta on että heti kirjoitan. Tehkää hyvin, istukaa. Hän tuli pöydän luo ja alkoi kirjoittaa.
Minä kirjoitan edelleen... Sen on, jatkoi Svenonius, vaikuttanut noiduttu ilma tässä huoneessa, joka helposti saastuttaa jumalattomien opinnoiden kautta Herrasta pois kääntyneen ja pahuuteen taipuneen mielen. Filosoofit, tietäjät ja noita-akat saavat alkunsa kaikki samasta helvetin kattilasta. Kirjoittakaa te, armollinen herra, vaan oman ymmärryksenne mukaan!
Eräänä päivänä hän saapi kirjeen Gabrielilta, jossa tämä kirjoittaa seuraavasti: "Nyt kirjoitan sinulle rakas Henrik vaimoni tahdosta ja käskystä ja koska minä itse en osaa niin kirjoittaa kuin ajattelen, siis kirjoitan niinkuin hän sanoo. Että kirjoittaisin että hän kiittää sinua ja kyynelillänsä siunaa sinua ja on aina muistava sinua.
Mutta tiedän, että jos köyhtyneenä tapaisin sinut, eikä minulla olisi muuta kuin sirpaleita, niin sinä rakastaisit niitä sirpaleitakin. Nyt tiedät, minkätähden minä tänä iltana kirjoitan sinulle. En voi kirjoittaa päiväkirjaa, en kirjettä jollekulle niistä, jotka kuuluvat ystäväpiiriini. Sellainen kirjoitteleminen ei minua auttaisi. Ja nyt minä tarvitsen apua. Sentähden kirjoitan minä sinulle.
Tulipa kuka tuli, ne saavat näistä nekin tietää, kuinka täällä on oltu ja eletty ja iloittu ja voidaan elää ja pitäisi elää ja iloita. Myöskin sitä varten minä tätä kirjoitan enkä vain omiksi iloikseni. En ehkä olisi kirjoittanut mitään, jos kaikki aina olisi käynyt hyvin eikä tätä viimeistä tullut. Olemme ehkä juuri täten saavuttaneet elämämme tarkoituksen, sinä ja minä.
"Terveyttä. Minä tarvitsen kaksi sihteeriä, koska en koko pitkän päivää tee muuta, kun kirjoitan kirjeitä; enkä minä tiedä, vaikka minä, kun aina kirjoitan, välisti joutuisinkin useita kertoja sanomaan samaa asiaa. Saat itse nähdä." Minulla on tuskin aikaa rukouksiini kanonisilla hetkillä, puhumatta omista, yksityisistä kiusauksista mailman, lihan ja perkeleen kautta.
Ne, jotka sepittävät kirjoituksia kunnianhimoa vastaan, tahtovat niittää kunniaa siitä, että ovat kirjoittaneet erinomaisesti; ne, jotka sen lukevat, tahtovat saada kunnian siitä, että ovat sen lukeneet; minä, joka kirjoitan tämän, tunnen ehkä samaa mielitekoa, samoin kuin ehkä ne, jotka tämän lukevat.
"Kaiketikin! Muutoin, miksikä ei? Minä ajattelen..." "Noh, hyvä, hyvä. Kuinka sitten?" "Kunnioitettava herra!" Suokaa anteeksi, että minä... Mutt'ei; ei ole tarvis pyytää anteeksi! Pelkkä tosiasia oikeuttaa kaikki, kirjoittakaa yksinkertaisesti: "Minä kirjoitan teille. Antakaa anteeksi kärsimättömyyteni, mutta kokonaisen vuoden oli toivo ainoa onneni.
Päivän Sana
Muut Etsivät